maanantai 8. tammikuuta 2018

Stadin New England IPA

Tässä on nyt käsillä niin saatanallinen olut, että tämä ei edes mahdu media-ammattilaisten demonisoimaan viinaoluiden kategoriaan. Olisiko tämä pirtuolut? Tämän juotuaan kansanedustaja repii tukan omastakin päästään ja eduskunta-avustajat vaipuvat viikoksi koomaan. Stadin NEIPAssa on bofooreja peräti 5,6%, huhhuh. Soitin tutulle sairaalalääkärille, jotta alkavat nostaa valmiutta, kohta korkkaan. 79 IBUa, erä 920, pullotettu 10.11.17.

Hyvin kirkas olut, kullankeltainen väri. NEIPAn pitäisi olla samea, mutta alan olla tyystin kyllästynyt tähän hössötykseen. Yleensä ohitan oluen ulkonäön olankohautuksella, vain maku ratkaisee. Miksi minun nyt pitäisi olla kiinnostunut tämän mahdollisen tyylin ulkomuodosta? Mutta vaahtoa olisi voinut hieman enemmän muodostua, sillä on merkitystä makuunkin. Tuoksu on kuitenkin aitoa suvilahtelaista, trooppisen hedelmän voimakas henkäys. Maku on hieman odotettua kuivempi, maltaisuus on pinnalla, hedelmäisyys on enemmän geneerisempää brittiläistä variaatiota. Mukavasti vähäinen hiilihappoisuus. Katkeruus jättää toivomisen varaa, kuten usein Stadin kohdalla. Ehkä pienoinen pettymys, liian samanlainen monien muiden Stadin oluiden kanssa. Ostopaikka Helsinki, Kallion Alko.

3 kommenttia:

Sähländer kirjoitti...

Miksi NEIPAn pitäisi olla samea?

mikkol79 kirjoitti...

Ei kai sen enempää kuin west coast ipan kirkas.

rbrt kirjoitti...

Koska asiakas odottaa tuoteen täytävän tämän ominaisuuden, sanoisin.