tiistai 2. heinäkuuta 2013

Tykistömuseo




Olin Rovajärven ampumaleirillä kolmantena ammusmiehenä elokuussa 1981, kun täytin 19. Juhlapäivän kunniaksi pääsin vetämään narusta, eli laukaisemaan tykin. Mieleenjäävä kokemus ja tykin malli oli 155 H/17. Numero 17 tarkoittaa vuosimallia, siis 1917. Kyseessä ensimmäisen maailmansodan rintamalle suunniteltu ranskalainen raskas haupitsi ja ammusmiehenä tunsin ainakin tykin raskauden. Harmittavasti en löytänyt Hämeenlinnan Tykistömuseon valikoimasta juuri samanlaista haaralavettista yksilöä. Ehkä ne ovat edelleen käytössä. Useita muita tuttuja tykkejä tuli kyllä vastaan, mutta tarjonta painottui vanhempaan kalustoon. Parhaiten tuntemani venäläiset 122 H/63 ja 130 K/54 loistivat poissaolollaan. Kuvittelin että tykistömuseo on edelleen Niinisalossa, mutta se näkyy muuttaneen jo aikaa sitten Hämeenlinnaan. Paikka oli jopa vaikea löytää Hämeen linnan kupeesta ja muita vierailijoita ei oikein näkynyt kesäsunnuntaina. Jotenkin heikossa hapessa paikka muutenkin, tykkejä oli tönitty hiekkakentälle, mutta juuri mitään informaatiota ei ollut tarjolla, ei kovin paljoa pienehkössä tykkihallissakaan. Viestivälineitä ja ammusten historiaa oli esillä, mutta pikaisella kierroksella en huomannut Vilho Nenosen kehittämän laskentajärjestelmän esittelyä. Se oli omalla koulutusajallani keskeisimmässä osassa ja kansainvälisesti ainutlaatuinen. Kyseessä suomalaisen tykistön merkittävin saavutus menetelmäpuolella, joten sen jääminen varjoon omalaatuista. Lopuksi täytyy mainita, että sain tykeistä tarpeekseni vuoteen 1982 mennessä, en tuntenut nyt suurta lämmintä nostalgia-aaltoa.

Ei kommentteja: