Aloituksena lontoolaistuneen argentiinalaisen Julio Moncadan Moncada Notting Hill Ruby Rye, rubiininpunaisessa ruis-alessa 5,2%. Pehmeän toffeinen, keksisyys on tavallista makeampaa, ehkä rukiin vaikutuksesta. Aika lailla katkeroakin pihkaisesti ja hyvä tasapaino, erinomaisessa kunnossa, mutta omaan makuuni siis liian makea. Seuraavaksi maisteluun tapahtuman nimikko-olut ja selvästi vahvin tapaus, 7,2% Windsor & Etonin Magna Cartassa. Olisi tietysti ollut järkevämpää juoda kevyempiä oluita ensin, mutta halusin ehdottomasti maistaa tätä ja pelkäsin sen loppuvan nopeasti. Tapahtumahan oli alkanut jo edellisenä päivänä. Magna Carta on vahvuuden ohella mausteinenkin. Speksin mukaan murattia, siankärsämöä ja lakritsaa. Kahden ensimmäisen makua en tunne, mutta lakritsa on selvsti esillä kääriytyen jonkinlaiseen yrttisyyteen. Liian makea tämäkin on harmittavasti. Hyvin pehmeässä kunnossa, alkoholista ei mitään tietoa.
Punakaksikon jälkeen keltaisempien oluiden pariin. Ascot Alesin Alligator Ale ensimmäinen kokeilu tältä panimolta. Kukkainen golden ale, 4,6%, nihkeän vetiseltä tuntuu, Cascade-humalointikaan ei auttanut, tässä oli ikävä pettymys. Twickenhamin Smiler's Ale oli maukkaampi ja täyteläisempi, maltaista pihkaa 4,8-prosenttisessa bitterissä. Windsor & Etonin Guardsman oli kevyempi (4,2%) bitter ja laimeammalta se tuntuikin, pehmeyttä silti hyvin ja kohtuukatkeruus. Session viimeiseksi päätyi tummin olut, Ascotin Anastasia's Exile, ehkä viittaus Venäjän prinsessaan. Tässä piti olla suklaista makeutta, mutta tuntui nyt hyvin kuivalta, maitohappoisuutta ja ohutta paahtoa. Katkeruus maltillista, mutta taas erinomaisessa kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti