perjantai 14. joulukuuta 2018

Stadin Panimossa tapahtuu joulukuussa 2018


Itseäni on jo pitempään harmittanut se, että perinneolutta sahtia pannaan Suomessa teollisella leivinhiivalla. Samaan aikaan mm. norjalaiset elvistelevät alkuperäisellä kveik-hiivallaan ja keräävät globaalit pointsit muinaisoluiden markkinoilla. Stadin Panimon Timo Konttinen on nyt tarttunut toimeen ja hankkinut kovalla rahalla 1800-luvun suomalaisia sahtiastioita. VTT:n irlantilainen Brian Gibson on maailmanluokan hiivaekspertti ja tohtori saatiin Suvilahteen irrottamaan puisista tuopeista (tai mitä ne nyt on) hiivajäämiä. Tilanne oli jännittävä ja jäämme odottamaan miten operaatio tästä jatkuu. 





Kaikilla osapuolilla on ollut äärimmäisen kiireinen syksy ja itsekään en ole pitkään aikaan päässyt Stadin Panimon uutuuksia kokeilemaan. Nyt Brianin, Ilkka "Kusettaja" Sysilän, HDC:n Mikko Mykkäsen ja Stadin henkilökunnan kanssa päästiin kollaamaan tilannetta. Tyypillinen kaoottinen tilanne, vierailijaryhmiä puski panimoon ja yritimme väistellä heitä kaluston seassa. Hillitty aloitus, South Pacific Lager tuntui tasapainoiselta tyypilliseltä Stadin tuotteelta ja tutumpi Mosaical Ale tarjoili voimakkaampia hedelmäisiä aromeja. Genuine APA (5,2%) oli vielä varhaisessa kehitysvaiheessa ja jäi vaisummaksi.

Sysilä ehti jo etukäteen hehkuttamaan Imperial Pilsiä (6,0%) ja nyt todellakin on käsillä yksi Stadin mielenkiintoisimmista tuotoksista pitkään aikaan. Erittäin viljainen vahva pilsner, jossa poikkeuksellisen raskas peräkärry suvilahtelaiseksi olueksi. Nyt kyllä täytyy kompata Kusettajaa, ei tästä oikein moitteen sijaa löydy. Tuntui jopa liian kuivalta, mutta sehän on pelkästään positiivista. Kierrokset vain kovenivat, Imperial Porter, 9,5%, kuohkeaa, tuoksussa kahvia ja lakritsaa, täyteläinen maku, hieman makeaa hedelmäisyyttä. Tässä on kova haastaja kyllä tänä talvena mille tahansa suomalaiselle porter/stout -tekijälle, Tuju ja Sonnisaari mukaan lukien.

Lopuksi sitten enemmän kuriositeetteja. American IPA 5,5%, tässä on ohitettu Stadin normaali trooppishedelmäinen aromihumalointi, hyvin mallaspainotteinen ja kuiva olut, nytkin on saatu peräkonttiiin tungettua hyvn tavaraa. Kovin tasapainoiselta tämä ei nyt kuitenkaan tuntunut, sori vaan. Fest Pils, 5,3%, hedelmäisempi ja vähemmän kuiva tapaus imperial pilsiin verrattuna, hyvin puhdas taas, mutta jäi hieman liian matalaprofiiliseksi. Lopuksi uusi variaatio NEIPAsta, tämä ei vielä läheskään lopullisessa valmiudessa, mutta ainakin nyt on saatu sameus kohdalleen, mehuisuuttakin on, mutta ei alan parhaiden mitoissa. Tästä voi kyllä vielä kehittyä contender. Stadin Panimobaari, 14.12.2018.

4 kommenttia:

Ilkka Sysila kirjoitti...

Odotelkaamme siis kiihoittuneen innostuksen vallassa Brianin arkeologisen jahdin makoisia lopputuloksia; eikös joku täkäläinen paskantamo männävuosina imponeerannut Ardenkin norjalaisella perinnehiivalla.

Ari Juntunen kirjoitti...

Tarkoitat Fiskarsin Drikkekammeratia. Sehän oli tosiaan aivan sitä itseään.
https://arijuntunen.blogspot.com/2018/02/fiskars-drikkekammerat.html

Muutamat muut kveik-oluet ovat olleet parempia.Eik & Tidin norjalainen Sorbus oli ihan ok.
https://arijuntunen.blogspot.com/2018/01/eik-tid-sorbus.html

Samoin saman panimon Brett Spekter. https://arijuntunen.blogspot.com/2018/07/craft-beer-helsinki-2018-2-paiva.html

Brittiläisen Bone Machinen Green Machinen kveik-versio oli liian vaisu. https://arijuntunen.blogspot.com/2018/10/bone-machine-green-machine-apa-kveik.html

Anonyymi kirjoitti...

Kotipanijat ovat leipäjuuria käyttäneet. Tuossa yksi esimerkki http://www.reittausblogi.info/2017/01/kotiolutta-rabbit-street-leipajuuri.html

Ilkka Sysila kirjoitti...

Stapan käymissammioiden sisältö on, kerrasta toiseen, omiaan virittämään asiaan kuuluvan, ainutlaatuisen ja suotuisan tunnelman imponeeraavan kaaoksen keskellä, jommoista ei kertakaikkiaan voi kokea muualla.