tiistai 25. joulukuuta 2018

Trouble in the Heartland

Pukki toi ehkä täydellisimmän joululahjan, jonka olen koskaan itselleni antanut. Vuonna 2014 ilmestynyt kokoelma rikosnovelleja, joita Bruce Springsteenin laulut ovat inspiroineet. Hyvin lyhyitä, kaikkiaan 41 kpl. Novelleilla on jokin Springsteenin laulun nimi, mutta kirjoittajat ovat sitten varsin vapaasti lähteneet tarinoissaan eri suuntiin. Taso tietysti vaihtelee, mutta suurin osa on hyvin piirrettyjä tuokiokuvia elämästä yhteiskunnan karummissa kerroksissa. Yleensä kyseessä ovat pikkurikolliset. Se on vähän yksipuolista ajatellen Springsteenin koko tuotantoa, mutta rikosfiktiorajaus tietenkin vaikuttaa. Osa kirjoittajista viittaa enemmänkin valitsemansa laulun sisältöön. Pari selvää jatko-osaa löytyy, yksi parhaista on Ryan Saylesin New Orleansiin sijoittuva Highway Patrolman -sequel. Kanadalainen John McFetridge kertoo herkullisesti mitä Spare Partsin Janeylle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli saanut vihkisormuksestaan panttilainaamosta kylmää käteistä. 

Dennis Lehanea lukuunottamatta itselleni aiemmin tuntemattomia kirjoittajia. James Grady on tuttu Six Days of the Condor -leffan taustateoksen laatijana. Lehanen State Trooper käynnistää homman tunnelmallisesti New Jersey Turnpikelta, Springsteenin tekstin henkinen tarinamuunnelma. Seuraavana Prove It All Night, josta Jordan Harper on vääntänyt Terence Malickin Badlands-leffan tyyppisen Bonnie & Clyde -saagan. Useimpien novellien tyylilaji on klassinen pulp, vieläpä erityisen väkivaltaisesti. Yleensä jokin väärä valinta lähes satunnaisessa tilanteessa johtaa onnettomiin lopputuloksiin. Osa on varsin yllätyksettömiä, mutta mustaa huumoriakin löytyy esim. Chuck Wendigin twistaamasta Queen of the Supermarketista tai Brian Panowichin lähes Beckett-tyylisestä Wreck on the Highwaysta. Poe-tyylistä kauhua esiintyy Chris Holmin Mansion on the Hillissä. Christopher Irvin siirtää Death to My Hometownin yllätyksettömästi, mutta vakuuttavasti Detroitiin. Suoranaisia poliittisia kannanottoja löytyy vähemmän, mutta Matthew Louisin My Hometown pureutuu olosuhteisiin, joista Trumpin kannatus on syntynyt. Louisin tarinakin on silti varsin moniselitteinen. Muutamia tyylikokeiluja crime fictionin reunoillekin esiintyy. Chuck Reganin Radio Nowhere on avaruusscifiä ja Lela Scott MacNeilin Darkness on the Edge of Town jonkinlainen lesbodystopia. Lincoln Crislerin Born to Run -novellissa Wendy saa hilpeästi Afganistanissa sotivan päähenkilön juoksemaan, siis kuntoilumielessä. Tarina kyllä kiristyy karummaksi loppupuolellaan. Richard Brewerin tyylipuhdas gangsterieepos Last to Die niittaa sitten kokoelman vakuuttavasti päätökseen. En ole novellikokoelmien erityinen ystävä, mutta tämä oli poikkeuksellisen miellyttävää luettavaa.

Ei kommentteja: