Ensivierailu uuteen Oodin Kino Reginaan. Elokuva-arkisto tai Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti tunnetusti siirsi vuodenvaihteessa esitystoimintansa Orionista tänne. Ajattelin korkata paikan parhaalla mahdollisella laadulla ja Hitchcockin Vertigon 70-millinen kopio tuntui siihen sopivalta. DVD:ltä olen tämän restauroinnin nähnyt, asianmukaisessa teatterissa en ollenkaan. Arvasin, että näytös on suosittu, joten älysin ostaa lipun ennakkoon Bilbaossa. Loppuunmyydyn näytöksen kassalla parveilikin sitten epätoivoisen näköistä jengiä, julkkiksia mukana. Ehkä olisi voinut kokeilla kuinka paljon lipusta irtoaa mustassa pörssissä. Helsingissä olikin semmoinen räntämyrsky, että ilman ennakkolippua tuskin olisi jaksanut paikalle raahautua. Regina on asiallinen moderni leffateatteri, täysin mustakalusteinen. Tunnelma ei tietysti yritäkään Orionia tavoittaa, mutta tekniikka taatusti parempaa. Hieman siinäkin kyllä nyt tökki, muuta siitä vähän myöhemmin. Oodin kolmannesta kerroksesta on mukavat näkymät Mannerheimintien monumenteille, mutta muuten sisäfiilis on kyllä melkoisen ylimainostettu. Erityisen ahdistavaa on sisäänmeno Reginaan, joutuu pujottelemaan kapeaa käytävää rasvankäryisen ravintolan läpi. En lähtenyt räntäsateessa kokeilemaan pääseekö pohjoispään ovesta sisään, ulos siitä ei päässyt.
Vertigo ja loppuunmyyty sali, hieno homma, nuorisoakin hyvin paikalla. Varmaan Regina houkuttelee vanhojen leffojen ääreen muitakin kuin Orionin paatuneita hörhöjä. Vaikea sanoa miten 70 mm kopio visuaalisuuteen vaikuttaa, teknisesti se on parempi, mutta silmämääräisesti en huomannut 35-milliseen merkittävää eroa. Tekstitystä ei ollut, upea homma. DTS-ääni sen sijaan oli pettymys, volyymi oli liian alhainen ja se katkesi kokonaan yhden kerran kelan vaihdossa tai jossain muussa saumakohdassa noin minuutiksi. Olin kuulevinani hiljaisissa kohtauksissa, että ravintolan taustamelu kantautui saliin sisään. Saatoin olla väärässä, mutta näin epäilin. Herrmannin musiikki ei siis päässyt oikeuksiinsa. Elokuva on tietysti upea ja teatterissa ensipuoliskon hypnoottisuus korostuu mahtavasti. Morbidi rakkaustarina on aina yhtä kiehtova ja loputtomiin tulkintoihin kannustava. Metoo-kaudella leffan maine todennäköisesti heikentyy, naishahmot ovat niin passiivisia. San Franciscon näkymiin ei kyllästy n:nnelläkään katselukerralla. James Stewart oli 191 cm, mutta vasta tällä kertaa huomioin kuinka paljon pitempi Stewart on muihin näyttelijöihin verrattuna. Selvästi miehen pituutta tai pikemmin muiden lyhyyttä yritettiin peittää. Stewart oli 49-vuotias ja hänen opiskelukaveriaan esittävä Barbara Bel Geddes 35, Kim Novak vain 24.
Kuten aiemmassa arviossa kirjoitin, rakenteessa on jälkipuolella ongelma. Hitchcock halusi poistaa kirjekohtauksen, joka paljastaa juonen katsojalle. Paramountin studiojohtaja Barney Balaban kuitenkin päätti lopullisen version ja kirjekohtaus on mukana. Sen takia Hitchcockin seuraava teos North by Northwest on sittenkin se uran todellinen huipentuma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti