keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Brew & Roll Bele Beltza





Jos sain kovaäänisistä espanjankielisistä solvauksista selvää, niin muuan varttuneempi täti kritisoi kirkon portailla minua siitä, että kanniskelin kahta olutpulloani muovikassin tapaisessa repaleessa. Siis ympäristöaktivistin muovihyökkäys käsittääkseni kyseessä, tähän on tultu. Yritin näyttää, että ne on pahvipussissa kassin sisällä, mutta se ei auttanut. Onneksi hän ei tiennyt, että itse oluetkin olivat muovipulloissa, siinä tapauksessa yllättävä välikohtaus olisi eskaloitunut pitemmälle.

Sadekuuro yllätti irlantilaisbaarin kohdalla (ulkokuvan otin poistuessa). Donostian vanhassa osassa taas muut etukäteen kiinnostavat baarit kiinni lounasaikaan. Hanassa oli Guinness Nitro IPA, jota päätin maistella, koska en muistanut sitä juoneeni kaksi vuotta sitten. Päätin jopa silloin, etten koskaan enää siihen koske. Näin se käy. Boddington/Caffreys pehmeys löytyy, mutta se on niin pahasti 90-luvulle jäänyt vähemmän miellyttävä makumuisto.

Kañabikañassa oli hanassa kahta paikallista imperial stoutia. Kaupanpitäjän kuvausten perusteellakaan en osannut päättää, joten otin mukaan pikkupullot molempia. Nyt sitten kokeiluun siestan aikana toinen niistä. Näköjään tämä pikkupullokin on 33 cl, luulin kaupassa sitä 25 cl -kooksi. Kierrekorkkipullossa vielä jäljellä vähän vaahtoa. Pensionaatin muovimukiin en saanut vaahtoa syntymään. Todellakin muovisissa tunnelmissa siis mennään. 11%, kahvinen tuoksu, samoin maussa, varsin pehmeää ja täyteläistä, mutta myös makeaa, ei siirappisuuteen asti, mutta sinne päin. Hyvä juotavuus, osittain johtuu matalasta hiilihappotasosta. Panimo on Navarran puolella Pamplonan kupeessa. Navarraa halutaan pitää täällä selvästi osana Baskimaata, vaikka niinhän virallisesti ei ole. Ostopaikka Donostia, Kañabikaña.

2 kommenttia:

T Lehi kirjoitti...

Hei Arde, olet paljon maistellut erilaisia oluita mutta onko sinulla suosikkeja mihin palaat aina uudelleen tai onko sinulla suosikkia esim. saunaolueksi tai lenkin jälkeen?

Ari Juntunen kirjoitti...

Saksalainen kellerbier ja länsirannikon IPA ovat vanhoja suosikkityylejäni, mutta niitä ei luotettavasti ole Suomessa tarjolla. Siksi vastaus on ehkä tylsästi Fuller’s ESB, monen muunkin suosikki. Siihen ei kyllästy, se on aina kunnossa, se maistuu hyvältä.