Esko Valtaoja: Kosmos, viski ja kauneus

 Viimeksi 2018 Pikkulintu järjesti Esko Valtaojan viskiteistingin, jonka missaaminen jäi harmittamaan. Nyt olin hereillä, kun Myyrmäen uusi Pikkulintu tiedotti uudesta tapahtumasta. Mukana kuusi viskiä emeritus-tähtitieteilijän alustamana. Tai oikeastaan Pikkulinnun Sampo Järvi esitteli lyhyesti viskit ja sitten Valtaoja jutusteli aiheeseen liittyen. Viskiliitokset olivat loppujen lopuksi hyvin löyhiä, jos ei aivan olemattomia. Se ei kuitenkaan haitannut mitään, oikein viihdyttävä tilaisuus. 

Loppuunmyydyssä tapahtumassa oli noin 30 henkeä, käytössä noin puolet baarista. Viskejä ei paljastettu etukäteen, ne olivat kaikki skotlantilaisia singele malteja, Pikkulinnun tyyliin. En tehnyt maistelumuistiinpanoja viskeistä, koska puhelimen näpyttely keskustelun aikana olisi tuntunut sivistymättömältä. Viskit näyttivät samoilta, eikä maussakaan kovin suuria eroja ollut. Ei savua, ei kovin paljon sherry-kypsytystäkään. Streittiä meinstriimiä siis, mutta korkealla tasolla. Viskeinä Maris Otter -maltaaseen panostava ikämerkitsemätön Glenmorangie Tùsail, 16-vuotias Royal Brackla, varsin harvinainen Dailuaine-pullote cask strengthinä vuodelta 2009, 11-vuotias. Taisi olla ensimmäinen maistelu tämän tislaamon viskeistä, maistui ehkä setin parhaalta. Obanilta myös tynnyrivahvuinen 10-vuotias The Celestial Blaze, suolaa ja sherryä, 57 %. Mortlachin 15-vuotias oli tyylikäs ja setti päättyi Glenfarclas Heritageen. 

Valtaoja puhui tutuista aiheistaan, maailmankaikkeuden arvoituksista ja ihmeellisyyksistä. Ei minun ydinkiinnostusalueita, mutta oikein sujuvasti tarinoita kuunteli. Parhaiten jäi ehkä mieleen äskeisessä Oppenheimer-elokuvassa esiintynyt Hans Bethe, jonka Valtaoja kertoi tavanneensa vierailevana väitöskirjatutkijana Kööpenhaminassa 1980-luvun alussa. Valtaojahan on kesäisin kainuulainen, kesäpaikka on Sotkamossa. Hän kertoi nähneensä Oppenheimerin Kajaanissa ja kuunnelleensa Bachia Kajaanin kirkossa. Anekdootteja riitti mukavasti ja ilta kului nopeasti.