1960-luvun lopulla ei Yleisradion rinnakkaisohjelma kovin paljoa rockia esittänyt. Jotain kuitenkin kuului ja ensimmäinen todella kovaa kolahtanut kappale oli Creedence Clearwater Revivalin läpimurtohitti Proud Mary. Hieman myöhemmin korviin osui merkillisempi teos The Night They Drove Old Dixie Down. Hyvin erilaisia kappaleita, mutta niitä yhdistää sijoittuminen Yhdysvaltojen myyttiseen syvään etelään. En silloin sanoja ymmärtänyt, mutta jokin niissä kouraisi syvältä. Nyt sitten tuli tieto tuon hämmästyttävän teoksen kanadalaisen tekijän kuolemasta. Robbie Robertson menehtyi 80-vuotiaana. Tässä kohti voinee siteerata samoja muistoja, jotka kirjasin arvioidessani Robertsonin elämäkerran viisi vuotta sitten:
"Kuulin ensimmäisen kerran The Bandia joskus 1970-luvun taitteessa radiosta, The Night They Drove Old Dixie Down. Leuka loksahti välittömästi, en ollut kuullut mitään vastaavaa. Kuulin joitakin muita kappaleita satunnaisesti, mutta lopullisesti perehdyin yhtyeen tuotantoon vasta 1980-luvun puolivälissä kiinnostuessani uudelleen rock-musiikista. Ensimmäisellä Lontoon reissullani 1987 ostin sitten Tower Recordsista tai jostain muusta Lontoon jättimäisestä musiikkikauppatemppelistä Robbie Robertsonin nimettömän soololevyn, joka kolahti silloin todella kovaa. Pidin hämmästyttävänä, että näin vanha (44v) jantteri pystyi tuottamaan niin freesiä kamaa. Nyttemmin kuunnellen levy ei ole kestänyt aikaa niin hyvin kuin The Bandin paras tuotanto. Tuottaja Daniel Lanois'n rooli oli suuri, Robertsonin levy kuulostaa enemmän U2:lta kuin The Bandiltä."
Robertsonin eksentrisempiä soololevyjä en sitten vuoden 1991 Storyvillen jälkeen ole kuunnellut. Mies keskittyikin enemmän elokuvamusiikin tekoon, varsinkin Martin Scorsesen kanssa. Näköjään melkein kuolemaan asti. Muistelmateos Testimony loppui The Bandin hajoamiseen 1976 ja odottelin sille jatkoa. Ilmeisesti se ei kiinnostanut tai sitten voimat eivät riittäneet. On masentavaa, kun lapsuuden ja nuoruuden idolit poistuvat toinen toisensa jälkeen sinne jonnekin. Mutta toki se on luonnollista. Riidat entisten bändikaverien, varsinkin Levon Helmin, kanssa taatusti raastoivat ja ehkä lyhensivätkin Robertsonin elämää. Pitkän ja värikkään kauden hän kuitenkin oli elossa ja monet teokset jatkavat elämäänsä tekijänsä poistuttua.
Uudehko The Band -dokumentti Once Were Brothers näyttää olevan katsottavissa Yle Areenassa vielä pari kuukautta. Se täytynee tsekata.
1 kommentti:
Leffakerhossa oli 80-luvulla Scorsesen The Band -elokuva, myohemmin vuokrasin sen VHS-versiona. -Juha
Lähetä kommentti