Paul Newmanin poismenon ja lähestyvän New Yorkin matkan johdosta poimin katseluun tämän teoksen, jota on Suomessa esitetty muistettavalla nimellä Suurkaupungin hait. Formaattina oli televisiosta joskus 80-luvulla nauhoitettu rosoinen VHS-kopio, jossa cinemascope-suhde turmeltu. En ole hankkinut DVD-levyä, koska muistikuvien mukaan tämä elokuva oli poikkeuksellisen masentava. Vaikka tykkään synkistä elokuvista, jokin raja on minullakin. 1960-luvun mustavalkoisia rikoselokuvia ei ole yleensä luokiteltu film noireiksi eikä vielä neonoireiksi. Olisivatko 1961 valmistunut The Hustler tai vaikkapa Blake Edwardsin Experiment in Terror sitten post-noireja?
Saksalaisen Eugen Schüfftanin kuvaus on The Hustlerissa ällistyttävää alun pitkässä biljardikohtauksessa. Kamera seuraa palloja ja pelaajien ilmeitä ristikuvissa, savuisen suljetun pimeän salin tunnelma on saavutettu ainutlaatuisesti Kenyon Hopkinsin jazzin myötäillessä taustalla. Walter Tevisin romaaniin perustuvan elokuvan varsinainen tarina on valitettavasti melko kovakätinen verrattuna Newmanin Fast Eddien ja Jackie Gleasonin esittämän Minnesota Fatsin pelikosketukseen. Keittiörealismia ja alkoholismia paljaimmillaan, tavallaan vaikuttavaa, mutta ei minun makuun. Elokuva tapahtuu enimmäkseen sisätiloissa, New Yorkin ja Louisvillen miljöistä ei tule kunnon näkemystä. Supernäyttelijä George C. Scott ei minusta oikein onnistu uhkapelurin roolissa. Nyrkkeilijä Jake "Raging Bull" LaMotta pienessä osassa baarimestarina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti