Don Winslow: The Dawn Patrol

Winslow'n 2008 ilmestynyt romaani on puhdasta surf-noiria. Jo edellinen teos The Winter of Frankie Machine sisälsi runsaasti San Diegon rantayhteisökuvausta, mutta nyt lähes koko romaani sijoittuu sinne. Edellisen romaanin kalastus- ja surffausjaksot keskittyivät Mission Beachin eteläpuolelle Ocean Beachille, The Dawn Patrol kuvaa Mission Beachin pohjoispuolista Pacific Beachin rantakaupunkia. Winslow'n romaani muistuttaa välillä lähes paikallishistoriateosta, niin paneutuneesti Winslow innostuu Pacific Beachin miljööstä. Surf-kuvauksissa lähestytään jo hieman teennäistä filosofointia. Romaanin nimi viittaa tietysti Howard Hawksin kuuluisaan ilmasotaelokuvaan, mutta varsinaisesti se tarkoittaa tässä auringonnousun aikaan kokoontuvia parkkiintuneimpia surffaajia sekä toista synkempää aamukokoontumista. The Dawn Patrolin pintataso on aluksi kevyempi ja koomisempi kuin kahdessa aiemmassa romaanissa, mutta todella ankeat tasot nousevat vähitellen esiin, tässä ne liittyvät meksikolaisten lasten kauppaamiseen pedofiileille. Winslow ei sentään kirjoita pelkkiä mestariteoksia, tämä ei ole samaa tasoa kuin kaksi aiempaa romaania. Päähenkilö kolmikymppinen pakkomielteisesti surffaava ex-poliisi on varsin kliseinen hahmo ja muutenkin romaanin ainekset tuntuvat haalitun kasaan aiemmista hankkeista ylijääneistä jämistä. Winslow kompensoi materiaalin ohuutta virtuoosimaisen liukkaasti kulkevalla tekstillä, jossa näkökulmat ja kohtaukset vaihtuvat ehkä turhankin ripeästi, 300 sivun romaanissa on 150 lukua.