Jean Rouch & Edgar Morin: Chronique d'un été

Kansatieteellisen elokuvan vahvan nimen Rouchin ja sosiologi Morinin kesällä 1960 Pariisissa kuvaama cinéma vérité, totuuselokuva. Kanadalainen kuvaaja Michel Brault myös keskeinen tekijä elokuvassa. Liikkeellelähtö hieman nykyisiä tosi-tv-formaatteja noudattaen, tupakkaa käryytetään, viinaa juodaan, ihmissuhteita vatvotaan. Suhteellisen dokumentaarinen aloitus, Pariisin kaduilla kysellään ihmisiltä, ovatko he onnellisia. Jatkossa keskitytään muutamaan henkilöön, Rouch ja Morin myös koko ajan kuvassa mukana kommentoimassa tilanteita. Pariisin katunäkymät hienoja, mutta eivät erityisesti eroa aikakauden fiktioleffoista. Keskustelut nykynäkökulmasta teennäisen filosofoivia, maahanmuuttajanäkökulma toisaalta edelleen ajankohtainen. Algerian ja Kongon sotien heijastelu melko vaisua, johtunee senaikaisesta ohuesta tiedonvälityksestä. Asetelma muuttuu vähitellen enemmän fiktioksi, varsinkin kun siirrytään Välimeren rannalle Saint-Tropeziin. Interaktiivista reflektoivaa metaelokuvaa lopussa, kovin vaivaannuttavaa. Monet pitävät Rouchia kovana tekijänä, tämän elokuvan perusteella melko kevyttä sarjaa.