James Cameron: Avatar

En ole ennen nähnyt 3D-elokuvaa, joten jo pelkät mainokset olivat joltinenkin elämys. Lisävarustelasit hieman samantyyppiset kuin jo 1950-luvulla, mutta linssit nyt tummat eivätkä punavihreät. Kolmiulotteisuus itse elokuvassa ei ole itsetarkoitus, aina sitä ei edes huomaa, mutta kyllä se tuo uusia ulottuvuuksia (heh) leffaan. Osa kuvasta tuntuu tulevan aivan iholle, yksi pomppiva kranaatti alkupuolella sai melkein heittäytymään lattialle. Cameronin uutuus muistuttaa enemmän sarjakuvaa, animaatiota ja tietokonepeliä kuin tavanomaista näytelmäelokuvaa. Tarina on kovin mustavalkoinen, Cameron ja tuottaja Jon Landau ovat pinnistäneet tähän niin paljon Bush-vihaa kuin mahdollista. Se tuntuu nyt jo hieman jälkijättöiseltä, mutta toisaalta on varsin mielenkiintoista että maailman kallein elokuva sisältää näin naiivin liberaalin näkemyksen. Elokuvan alkuasukkaat tuovat mieleen intiaanisodat, lentovälineet ja viidakko viittaa Vietnamiin ja yleisasetelma öljy-viittauksineen muistuttaa tietysti hyökkäystä Irakiin. Elokuvan pääkonna, teurastusta johtava eversti, on melkein yhtä paha kuin Dick Cheney. Vihreä luontokiihkoilu myös pinnalla. Henkilöhahmot ovat odotetun ohuita, mutta ei sellaiseen ole tietysti pyrittykään. Tietokonehahmot liikkuvat yllättävän luontevasti, tekniikka on kyllä kehittynyt. Naishahmot ovat tosin niin laihoja, että anoreksiakiihotussyytteet eivät olisi aivan tuulesta temmattuja. Cameronin ehkä paras elokuva Aliens tulee ajoittain mieleen, mutta samaa intensiteettiä ei synny. Kokonaisuutena suhteellisen viihdyttävä elokuva, tämä ylitti hieman odotukseni.