tiistai 1. helmikuuta 2011

Fantôme

Tämä tuttu belgiolut kantaa vain panimonsa nimeä. Yleensä tätä lippulaivaa kutsutaan Saisoniksi erotukseksi panimon muista oluista. Haamupanimo sijaitsee pikkukylässä syvällä Valloniassa, Ardenneilla Luxembourgin provinssissa, melko lähellä Rochefortin luostaria. Pelkistetyssä kolmen vartin pullossa varmuuden vuoksi sekä kruunukorkki että korkkikorkki. Viljanvärinen samea olut, vaahtoa aluksi kohtuudella. Pulloon jäänyt osa ryhtyi jatkamaan elämäänsä ja alkoi nousta vaahtona ylös viime aikoina tutuksi tulleiden Alvinne-oluiden tapaan, suuria (toivottavasti) hiivapalasia nousee korkealle pullossa. Hyvin hapan, saisoniksi todella voimakkaasti hapan, aiemmat muistikuvat oluesta hedelmäisempiä. Panimohan on tunnettu dynaamisuudestaan, jota ei sentään laatuvaihteluksi viitsi näin sympaattisen tuottajan kohdalla nimittää. Alkoholia on saisoniksi melko paljon, 8%, pientä pistävyyttä onkin maussa, se tosin voi olla mausteperäistä. Pahin pettymys on heikko humalointi, muistelin tämän vahvemmaksi silläkin alueella. Onneksi olut ei sentään ole makea. Kokonaisuutena tämä on tällä kertaa karkeahko olut, ehkä keitos ei nyt ole onnistunut aivan tarkoitetulla tavalla. Jonkinlainen nahkea omenaisuus, siiderimäisyys häiritsee, se ei sitrushedelmäfanin suuhun hyvin istu.

Ei kommentteja: