Japanin pienpanimokulttuuri oli kovassa maineessa jo 90-luvulla, sen arveltiin silloin pikapuoliin haastavan vastaavan amerikkalaisen buumin. Niin ei käynyt, 2000-luku oli hiljaisempaa. Raaka-aineet on varmaan jatkuva ongelma, mutta hyvässä maineessa ji-biru -tuotteet ovat edelleen. Itselläni on ollut agendalla Japanin matkasuunnitelmia 80-luvulta asti, mutta koskaan ne eivät ole toteutusvaiheeseen edenneet. Japanilaisiin pienpanimotuotteisiin en muista Euroopassa törmänneeni, Amerikassa kyllä muutaman kerran, mutta kokeilematta ovat jääneet. Japanilaisia makro-oluita tapaa silloin tällöin, mutta mitään erityisempää niistä ei ole mieleen jäänyt. Nyt sitten käsillä ensimmäinen aito asia. Panimon nimi on harhaanjohtavasti Baird, asialla emigrantti, liekö jopa sukua Georgia Satellitesin Dan Bairdille. Panimo sijaitsee Nimazussa, etelärannikolla suunnilleen Tokion ja Nagoyan puolivälissä.
Teikoku tarkoittaa imperiumia, mutta mitään imperial IPAa tämä ei ole, alkoholia vain 6%. Paksu vaahto, samea punaruskea väri. Hieman kitkerä ensivaikutelma, ei siis katkeraa, vaan aavistuksen vanhentuneelta vaikuttavaa. Tätä saattoi pitää jopa todennäköisenäkin mutkikkaan matkan jälkeen, vaikka säilyvyyttä luvataan peräti marraskuulle 2012. Hyvin täyteläisen hedelmäinen, kypsää mangoa ja kiiviä enemmän kuin sitrusta. Humalointi on epäilemättä voimakasta, se kiertyy mukavan laajana jälkimaussa, mutta ei levitä katkeruutta tarpeeksi. Ei kalpene eurooppalaisten IPOjen joukossa, muttei yllä huipputasollekaan. Tuoreena saattaisi olla aivan erilainen kokemus.
maanantai 30. toukokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti