sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Helsingissä asuva Statovci julkaisi tämän romaanin 24-vuotiaana 2014. Kirjan alkupuoliskolla vuorottelevat luvut kahdesta erillisestä tarinasta. 17-vuotias tyttö menee pitkän kaavan mukaan naimisiin Kosovossa 1980 Titon kuoleman aikaan, toisessa tarinassa hänen poikansa elää Suomessa nykyhetkessä boakäärmeen ja inhimillisiä piirteitä omaavan kissan kanssa. Jälkimmäinen tarina on lähes fantasiakirjallisuutta, hieman etäisellä Kafkan tai yleisemmin tšekkiläisen absurdin huumorin hengessä. Bulgakoviin tietysti myös viittauksia. Kirjan jälkimmäisellä puoliskolla sitten tarinat nivotaan yhteen selvästi realistisemmalla otteella. Jugoslavian hajoamissotia sivutaan varsinkin Kosovon tapahtumien kautta ja maahanmuuttajien kohtaloa Suomessa analysoidaan pitempäänkin. Homoseksuaaliset parisuhdekiemurat eivät nivoudu kokonaisuuteen kovin hyvin, teemoja alkaa olla jo liikaa. Tykkäsin alkupuolen tyylistä ja sujuvasta tekstistä, mutta jälkipuolisko on sitten hätäisempää ja kokoon kursitumman oloista. Nopealukuinen ja kiinnostavakin, vaikka en täysin kokonaisuudesta innostunut, symboliikkaa on liian raskaasti. En tiedä onko suomi Statovcin äidinkieli, mutta erittäin hyvin se on hallussa.

Ei kommentteja: