FA Cupin finaali Wembleyltä. Historiallisesti juuri tässä asetelmassa altavastaajat ovat usein nujertaneet suosikin, itselleni taatusti kipeimmin Sunderlandin shokkivoitto Leedsistä 1973. Nyt ei edes samantapaisesta altavastaajasta voinut puhua, koska Watford pääsarjajoukkue, vieläpä paremmasta päästä, sijoitus päättyneellä kaudella 11. Mutta kuten Erkka V. Lehtola Ylen lähetyksessä totesi, tasoero Watfordin ja Manchester Cityn välillä on käsittämättömän suuri. Parhaat 50 jalkapalloilijaa maailmassa ovat järkyttävän paljon parempia kuin seuraavat 500 parasta pelaajaa. En tuntenut Watfordin avauskokoonpanosta muita kuin 38-vuotiaan kopparin Gomesin. Cityn penkiltäkin tunsin jokaisen.
Watford tunnisti tilanteen ja käpertyi kilpikonnapuolustukseen, bussi parkkeerattiin todella syvälle. Joukkueen jonkinlainen tähti ranskalainen Etienne Capoue, joka oli todella näkymätön koko ottelun. Guardiola lepuutti Agüeroa, kärjessä Jesús, myös De Bruyne penkillä. Silti Watford pystyi vastahyökkäyksiin, Pereyralla oli avopaikkakin, mutta Ederson torjui. 20. minuutin kohdalla Watford pääsi vaatimaan Kompanylle käsivirhettä boksissa, turhaan. 26. minuutilla johtomaali Citylle, David Silva jäi vapaaksi. 38. minuutilla Bernardo Silvan roikkusyöttö vapautti Jesúsin maalintekoon ja tilanne näytti selvältä.
Toisen puoliajan alussa Watford yritti aktiivisemmin, mutta sai aikaan vain puolittaisia tilanteita. De Bruyne tuli sisään ja tunnin kohdalla Watfordin puolustus alkoi murentua kerta toisensa jälkeen ja City teki vielä neljä maalia. Todella tylsää ja vaivaannuttavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti