Damien Chazelle: First Man

 Vuonna 2018 valmistunut biopic Neil Armstrongista. Näyttävä aloitus korkealla lentävän X-15:n koelennosta 1961, jatkossakin vaikuttavia toiminnallisia ja tunnelmallisia kohtauksia ilmakehän molemmilta puolilta. Elokuvan pääpaino tuntuu kuitenkin olevan Armstrongin pulmallisessa perhe-elämässä. Tyttären kuolema taatusti vaikutti Armstrongin vaiheisiin, mutta muuten varsin yleinen kuvaus työn ja vapaa-ajan painotuskuvioista tuntuu varsin oudolta elokuva-aiheelta tällaisen henkilön kohdalta. Jos Armstrong olisi kesällä 1969 viettänyt enemmän aikaa perheensä kanssa, niin tuskinpa koko elokuvaa olisi tehty. Samalla tuli mieleen kuolinvuodepohdiskelut. Useinhan todetaan, että harvemmalle tulee kuolinvuoteella mieleen, että olisi pitänyt käyttää enemmän aikaa työpaikan palavereihin. Mutta harmitteliko Armstrong siinä vaiheessa, että tulikin käytyä silloin Kuussa? Niin tämä elokuva kuitenkin antaa ymmärtää. Ryan Goslingin suoritus tekee Armstrongista lähes autistisen. Ehkäpä todenmukaista, mutta yleisesti näyttelijäsuoritukset eivät ole esimerkiksi The Right Stuffin tasolla. Jostain syystä Wernher von Braun ja muut NASA:n natsisaksalaiset ekspertit puuttuvat leffasta. Olisin odottanut myös Armstrongin Korean sotakokemuksien huomiointia. En siis oikein innostunut, vaikka sujuvasti pitkän leffan katsoin loppuun.