Lynch on ärsyttävä ja yliarvostettu elokuvantekijä, mutta edellinen Mulholland Dr. yllättäen kolahti kunnolla minuun. Se on tavallaan tyypillinen Lynchin tarina, mutta monet asiat jollakin tavalla viehättivät. Saattoi johtua näyttelijä Laura Harringista. Miljöökin miellytti, kurvailin itsekin niihin aikoihin perus- Los Angelesin ja Valleyn välisillä vuorilla kiemurtelevalla Mulholland Drivella.
Inland Empire on Los Angelesistä itään kohti autiomaata levittyvä taajamamatto. Tämä elokuva on luonteenomaisempi Lynchin tuotos: tekotaiteellinen, veltto ja vastenmielinen. Elokuva elokuvassa –teemasta Lynch ei saa mitään uutta. Videolle kuvaaminen varmaan rohkea taiteellinen ratkaisu, katsojasta se on pelkästään epämiellyttävää. Jänishahmoja on päivitelty, mutta ei ne ole ongelma. Absurdeista aineksista saisi aikaan jäntevää leffaa vaikka Buñuelin tapaan, mutta Lynch ei näytä haluavan, eikä ehkä pystykään. Oikeaa elokuvaa on vain lopputekstien alla parin minuutin jakso, siellä näkyy Laura Harringkin muutaman sekunnin ajan. Se on kolmen tunnin elokuvassa liian vähän liian myöhään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti