Jaakko Pyhälä: Jon

Jon (1983) oli 80-luvun alun pienimuotoisen kotimaisen uuden aallon tunnetuimpia teoksia, samaa visuaalista taitoa kuin Kaurismäen veljeksillä. Muuten 26-vuotiaan Pyhälän eväät olivat vaatimattomampia ja ura hiipuikin nopeasti. Jon ei erityisemmin kolahtanut ensi-iltakierroksella ja nyt uutuuskatselu on suorastaan vaivaannuttava. Kari Väänäsen esittämä huoltoasemavandaali (Helena Lindgren bensatyttönä) hakkaa tyttöystävänsä ja yhteiskunta tarjoaa litterat kalatehtaalle Pohjois-Norjaan. Käynnistyy nuoren miehen "raju odysseia" ja tämä road movie -osuus on elokuvan vahvin osa. Ivalossa menopeliksi vaihtuu Kaurismäki-tyyliin valkea avo-Cadillac, jolla päästään Jäämerelle. Sinne elokuva sitten hukkuukin, varsinkin käsikirjoitus, loppuelokuva lähinnä kiskotaan viinaa ja paikallista Mack-olutta. Pyhälä saa Vardøn kurjasta kalastajaslummista aika hyvin tehoja irti, mutta tarina ei etene mihinkään. Elokuva on kuvattu juuri ennen Vardøn tunnelin valmistumista, "kaupunkihan" sijaitsee saarella. Norjalaisnäyttelijät todella kankeita ja Vesa-Matti Loiri saa liikaa tilaa. Loirin suoritus on varmaan hyvä, mutta hahmo on huonosti kirjoitettu (vaikkakin näppäriä yhtymäkohtia Loirin rooliin Niskasen Pojat-elokuvassa) ja Turhapuro-koreografiakin pellehyppyineen nousee esiin.