Sameaa keltaista olutta, 5%, american wheat ale. Hyvin hapan tuoksu, ihan navetan takaa. Nyt täytyy olla aivan tarkoituksella sour-kamaa. Maussakin hevosen hiki tuntuu kitarisoja myöten. Orval-benchmarkia ajatellen hedelmäisyys on todella hailakkaa ja katkeruus jää pieneksi ujoksi jälkikirjoitukseksi. Paljon intensiivisempää otetta voi nykyään odottaa Atlantin yli rahdatulta sour-oluelta. Hieman ilkeästi voisi kehottaa juomaan Crooked Staven oluita ja palaamaan sitten suunnittelupöydän ääreen.
Nettiarvioiden perusteella voi yllättäen epäillä, että hillitön brettaisuus ei olisikaan tässä oluessa tarkoitettu tulos. Voivoi, jos niin on, niin tämän panimon voi suosiolla ohittaa jatkossa. Varsin karu päätös illan Helsingin keskustabaari -sessiolle, kun puolet oluista ilmeisesti kontaminoitunut. Näin julmaa olutharrastajan arki voi olla, kun tarjontaa otetaan vastaan syli avoinna. Mutta uuteen nousuunhan tästä täytyy vain ponnistaa. Kitty's 21.3.2016.
maanantai 21. maaliskuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti