Maku Golden Ale, pullo- ja tölkkiversiot

Tuusulan Maku on ehkä näyttävin menestyjä suomalaisen craft-oluen uusimmassa buumissa. Tölkityslinja on juuri avattu ja sen kunniaksi bloggaajallekin saapui tutustumispaketti. Lähetyksessä oli mukana uusien tölkkiversioiden ohella pullotetut variaatiot samoista oluista. Tämähän suorastaan kehottaa vertailuun näiden välillä. Hieman harmittavasti itäisempi naapuriblogisteri oli havainnut saman mahdollisuuden ja ehti jo kirjoittaa sfääriin pale alesta. Ei anneta sen nyt häiritä liikaa, mutta otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn sentään eri olut. Makun Golden Alesta olen näköjään blogiin kirjoittanut vain Tuusulan ensimmäisen panimovierailun yhteydessä toissa kesänä hanaversiosta.

Kuten Jounikin huomasi, tölkistä kaadettaessa olut vaahtoaa enemmän. Parasta ennen -päiväyksissä on yhden päivän ero, joten käytännössä yhtä tuoreesta tavarasta on kyse. Ei näistä saa muutenkaan mausta mitään erottelua aikaan. Varkauden miehen toiseenkin huomioon voin yhtyä, tölkkiversio on lämpimämpi, vaikka ei oluet kovin kauaa jääkaapin ulkopuolella ehtineet olla. Havaitsin jopa, että tölkkiolut lämpesi lasissa nopeammin kuin pulloversio. Se taisi kyllä johtua läheisemmästä sijainnista tietokoneeseen nähden. 

Golden Ale on kevyen hedelmäistä, sitrus puraisee hellästi ja tasapainoisesti, hyvin puhtaasti. Katkeruus tuskin häiritsee ketään, se on olemassa, mutta hyvin hillitysti. Tämä on Makun yleinen talon tuntuma, mutta tylsinä en silti oluita pitäisi. Suomessa panimon menestyäkseen on myytävä maitokauppakamaa ja eihän Maku-hemmot tyhmiä ole. Edistyneemmälle olutharrastajalle tietysti mielenkiintoisempaa juotavaa löytyy Makun vahvemmista oluista. Ja otetaan vielä kantaa itse pakkaukseenkin. Nuorempana pidin pulloa ylivoimaisena tölkkiin verrattuna, mutta olen muuttanut mielipidettä. Tölkki on ilman muuta parempi ratkaisu.