Olen kierrellyt melko paljon Saksassa, mutta maan toiseksi suurin kaupunki Hampuri on jäänyt vierailematta. Saksan 15 suurimmasta kaupungista Hampurin ohella on käymättä vain Ruhrin alueen ankeilta vaikuttavat teollisuuskaupungit Dortmund ja Essen. Niiden viereisessä jalkapallokaupunki Gelsenkirchenissäkin olen käynyt. Vuoden 1970 MM-kisoissa Hamburger SV:n veteraanihyökkääjä Uwe Seeler teki suuren vaikutuksen, mutta jotenkin HSV:stäkin meni maku, kun inhoamani Liverpoolin Kevin Keegan siirtyi sinne 1977. Ehkä Hampuri on liian lähellä, on tuntunut tylsältä pysähtyä jo siihen. Myöskään olutkulttuuri ei ole ollut korostunutta Hampurissa, Holsten on tuntunut liian vaisulta. Tosin kuulin eilisiltana Jouni Koskiselta, että humalaa oltaisiin maailmanlaajuisesti kokeiltu oluen yhteydessä ensimmäisenä juuri Hampurin seudulla 1300-luvulla. Tämä juttu olisikin sitten Hampurin toistaiseksi suurin saavutus olutpuolella.
Nyt Hampurissakin on muun maailman tapaan alkanut craft beer -skene kehittymään. Lopullisesti matkapäätös syntyi, kun viimeisen vuoden aikana olen lukenut Craig Russellin Hampuriin sijoittuvan erinomaisen romaanisarjan. Aamukoneella nopeasti paikalle, olin Hampurin kentällä jo yhdeksän aikaan. S-junalla keskustaan, heitin repun hotelliin ja kävelyä satama-alueella. Yllättävän paljon turisteja lokakuisessa Saksassa. Hampurin uusin maamerkki Elbphilharmonie luonnossa hieman pienempi kuin luulin.
Blockbräu satama-alueella iso panimoravintola perinteiseen tyyliin. Hyvä vaahto, utuinen ulkoasu, viljainen tuoksu, 5,2%. Hyvin tuore maltainen maku, lievästi hedelmäinen. Kärryä ei paljoa ole. Hampuri, Blockbräu, 13.10.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti