sunnuntai 16. kesäkuuta 2024

Mikko Mattila & Raija Talvio: Arvottomat Tärkeintä on lähteminen












 Sodankylän elokuvajuhlilla julkistettiin viime perjantaina uusi kirja Arvottomat-elokuvasta. En päässyt paikalle, mutta huomasin Eerikinkadun Cinema Orionin myyvän jo kirjaa. Käväisin hakemassa sen. Ja mainittakoon heti, että kirjassa noteerataan myös Hagström-oluet. Huhtikuussa kirjan toinen tekijä Raija Talvio otti yhteyttä ja pyysi lupaa käyttää Hagström-oluen etiketin kuvaa kirjassa. Yritimme myös järjestää Hagström-olutta julkistustilaisuuteen Sodankylään, mutta se osoittautui liian vaikeaksi panimoiden valmistautuessa lakimuutokseen ja kesän tapahtumiin.


Arvottomien kuvausvuonna 1982 Mikko Mattila oli 24-vuotias Arvottomien still-kuvaaja ja Raija Talvio 23-vuotias Arvottomien leikkausassistentti. Itse olin Kuhmossa 20-vuotias leirintäalueen talonmies. Arvottomia kuvattiin Kuhmossakin, mutta silloin tiet eivät kohdanneet. Kuvausryhmän kerrotaan asuneen Kuhmon Seurahuoneella, jolla ehkä tarkoitetaan Hotelli Kainuuta. Uusi kirja perustuu Mattilan valokuviin ja asianosaisten haastatteluihin, joista tekijät ovat rakentaneet tarinan kulttielokuvan syntyvaiheista. Hiljattain edesmennyt Pauli Pentti ehti mukaan haastateltaviin, toki myös Anssi Tikanmäki. Käsikirjoittaja ja apulaisohjaaja Aki Kaurismäki ei ole kommentoijien joukossa. Tämä on mielenkiintoista. Arvottomat on suvereenisti Mika Kaurismäen ohjaus, mutta elokuva muistuttaa enemmän Akin myöhempiä omia ohjauksia kuin Mikan uraa Arvottomien jälkeen. 


Armottomalle fanille tämä kirja on henkeäsalpaava. Mattilan kuvat ovat ilmiömäisiä ja tekstissä mennään kronologisesti elokuvan taustoihin. Kuvauksetkin tehtiin kronologisesti talvella, keväällä ja kesällä 1982 Jätkäsaaren ilmakuvasta pariisilaiseen bistroon. Nähdään pätkiä alkuperäisestä käsikirjoituksesta, kerrotaan roolituskuvioista ja muun kuvausryhmän rekrytoinnista. Monte Hellmanin Two-Lane Blacktopin Mika nimeää keskeiseksi esikuvaksi. Hellman näki Arvottomat ja hyväksyi lopputuloksen. Toki myös Wendersin Im Lauf der Zeit mainitaan, ehkä vähän yllättävämmin Altmanin California Split. Yksi mainittu esikuva on saksalainen road movie Theo gegen den Rest der Welt, jota en tunne. 


Sibeliuksen perikunta ei tykännyt Anssi Tikanmäen Finlandia-sovituksesta, mutta ei sentään estänyt elokuvan esittämistä. Ari Piispan baarimestariin haettiin Edward G. Robinsonin tyyliä, sehän onkin ilmeistä. Eldorado-sirkuksen myyjää esittävä Aila Pervonsuo oli kuulemma yksi Matti Pellonpään monista kihlatuista. Sitä en tiennyt, että Pirkko Hämäläinen ja Juuso Hirvikangas aloittivat seurustelun kuvausten aikana. Kemiahan kyllä välittyy valkokankaaltakin. Poistettuja kohtauksia esitellään muutama, mutta suhteellisen vähän niitä on. Tuottajanakin toiminut Mika ohjasi hyvin taloudellisesti. Mielenkiintoisin poisjäänyt rooli on tietysti Ville Alfan tyttöystävää suunnitellusti esittänyt Isabelle Huppert. Juurikkalahden junakohtaus on kuvattu yhdellä otolla. Ajokortiton Riitta Havukainen näkyy päätyneen Sotkamon avoautokohtaukseen siksi, että oli viettämässä kesää Kuhmossa Jussi Parviaisen kanssa.  


Elokuvan tekoprosessi näyttää olleen kaikille osanottajille ainutlaatuinen ja ainutkertainen kokemus. Vastaavaa yhteishenkeä ja sukupolvikokemusta ei ole pystytty toistamaan, jos nyt tuskin on edes yritettykään. Kirjan lukeminen aiheuttaa tietysti lähes pakonomaisen tarpeen katsoa elokuva jälleen kerran. 



1 kommentti:

kirjoitti...

Päästä tyttö irti!

Se on Mahleria.

-Juha