Mallaskosken Daniel Wallenius muisti taas parilla näyteoluella. Nyt ei niin raskasta kamaa kuin viime syksyn ikimuistoisessa mörssäritäyskädessä. Uuden tripla-IPAn ehdin jo hankkia omatoimisestikin (saatekirjeessä nyt 70 EBU ja maininta, että pullossa virhemerkintä). Jeriko Cherry on kirsikkaversio panimon Jeriko Wild Alesta, joka ei ole tuttu, mutta olen juonut sen mahdollista esiastetta Jokiranta Wildia, jossa käymisvoimana Jyri Ojaluoman joenpohjalta eristämät villihiivat. Cherrya on kypsytetty vuosi tammessa ja sekoitettu kirsikkapyreen ja tuoreen Jerikon kanssa. 6,4 %, Saaz-humalaa. Runsaasti vaaleanpunaista vaahtoa kirkkaanpunaisen nesteen päällä. Voimakkaasti happamuutta ja kirsikan tuoksua aromeissa. Raikkaaltakin vaikuttaa. Maku on kirpeä, hieman marjaisen nahkea, happamuutta selvästi vähemmän kuin tuoksussa. Mallas ja humala eivät juhli, tässä mennään täysin hiivan ja kirsikan ehdoilla. Mutta ei tämä mikään karkkisouri ole, kyllä makua on ihan ryhdikkäästi. Itse en tästä tyylistä tykkää, mutta se on minun ongelma. Tai eihän se ongelma ole, mutta tykkääjiä siis varmaan oluelle löytyy minun komplementtijoukosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti