Tuskinpa Timo Kanniainen tekee ensimmäisenä maailmassa New England India Lageria, mutta itse en ole ennen moista juonut. Pohjahiivainen variaatio NEIPAsta siis tarjolla. 6,3 %, Golden Promise -mallasta, kauraa, vehnää, keittohumalina Comet ja Cascade. DDH-käsittely Cascadella, Centennialilla ja Simcoella, viileässä käytetty saksalaishiivalla. Neipaisen sameahan tämä on, sumua on runsaasti, vaahdon elinkaari ei kovin pitkä. Tuoksu ei ole kovimpien NEIPOjen voimakkuustasoa, mutta hyvin tanakka kuitenkin, sitrusvoittoista hedelmäisyyttä, greippisyyttä, ehkä vähän pehmeämpiäkin kiivimäisiä aromeja. Tuoksu ei ole ehkä niin "puhdas" kuin parhaissa aleissa. En osaa oikein tarkentaa, mitä tarkoitan. Tuntuu vähän paradoksaaliselta, koska lagerhan on nimenomaan puhdas. Ehkä vähän samanlainen kuin oikeilla hedelmillä buustatuissa oluissa. Maku on hyvin hedelmäinen, appelsiinia, mangoa, ananasta. Nyt siis hedelmät pelkästään humalista peräisin, hiiva ei anna tukea. Kuiva ja täyteläinen runko, maltaisuus on siellä, mutta vaikea tätä olisi sokkona lageriksi tunnistaa. Oikein miellyttävää. Katkeruutta nyt olisi voinut toivoa lisää, se olisi sopinut tähän kokonaisuuteen. Kirkkaissa india pale lagereissa on ollut oikein hienoja oluita, varmaan näitä sameitakin nähdään jatkossa enemmän. Tyylin nimi voisi olla myös NEK New England Kellerbier tai NEZ New England Zwickel. Mutta NEIL on ehkä sittenkin ytimekkäin. Erittäin onnistunut innovaatio, juuri tällaisia toivoisin lisää. Pitää pelata vesillä, hiivoilla, humalilla ja maltailla, muut aineet voi unohtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti