maanantai 28. maaliskuuta 2022

Gallas Dona Filipa



 Pitkän päivän päätteeksi Gallasin tupla-NEIPAa, 8,0 tai 9,0 % lähteestä riippuen. Sameaa, vaaleaa, hyvin sitruksinen tuoksu. Maussa tasapainoisesti sitrusta ja ananaksen kaltaista trooppisempaa vetoa. Hyvä juotavuus, puhdasta. Ei paljoa katkeruutta. Mutta onpa todella hyvää, kuivaa, täyteläistä ja raikasta. Ehkä reissun ykkösolut tähän mennessä. Ei mitään sivuhorjumisia, tuoretta nautintoa. Kotimatka hotellille alamäkeen oli yllättävän suoraviivainen, jotenkin olin paljon lähempänä kuin olin kuvitellut. Lissabon, 21 Gallas Brewpub, 28.3.2022.

2 kommenttia:

Ilkka Sysilä kirjoitti...

Noniin, sotahistorian sarallakin hääräävä TK-yliluutnantti kaljoittelee Lissabonin baareissa, joissa 1940-luvulla raivonneen maailmanpalon aikaan pörräsivät sulassa sovussa niin ystävät kuin vihulaiset kaiffareineen.

Vuonna 1936 skandaalimaisesti epäsäätyisen seurustelunsa tähden kruunusta luopunut Windsorin herttua Edward VIII oli elokuussa 1940 seilaava Lissabonista vaimonsa Wallis Simpsonin keralla Pääministeri Winston Churchillin määräämään suojatyöpaikkaan Bahaman kuvernööriksi; häntä pidettiin saksalaismielisenä riivajaisena...

Hitler oli määrännyt Windsorin herttuaparin kidnapattavaksi Lissabonissa ennen lähtöä; tuumansa oli semmoinen, että Edwardista vaimoineen kelpo nukkehallitsijapari kun Saksa pian löisi Englannin. RSHA:n päällikkö Reinhard Heydrich laittoi asialle räyhäkkäillä konnuuksilla meritoituneen SD-Oberführer Walter Schellenbergin ynnä kelpo kaiffarinsa Alfred Naujocksin. Suunnitelman molemmat kohdat kusahtivat, kuten kusahti myös vuotta myöhemmin seurannut Operaatio Barbarossa; seikka josta nyt kärsii Ukraina, ja josta me täällä olemme kärsineet vuodesta 1944 lähtien. Herttuapari seilasi siis Lissabonista leppoisasti Bahamalle.

Oulun yliopiston historioitsija-tohtori Henry Oinas-Kukkonen teki pari vuotta sitten sensatiomaisen paljastuksen: Suomen neuvotteludelegaatio ehdotti Lissabonissa kesällä 1943, saksalaisten selän takana, Yhdysvalloille, että se iskisi Lappiin ja vapauttaisi Suomen aseveljestään ynnä "erillissodan" ikeestä.

Oinas-Kukkosen paperin ääressä meni tämän kirjoittajalta kalja väärään kurkkuun, sillä oli vuosia aiemmin kuullut erään Hallamaan kuulussa radiotiedustelussa palvelleen radioamatööriveljen saaneen pikaisen parin viikon komennuksen Lissaboniin kesällä 1943; komennus oli niin salainen, ettei sitä tiettävästi merkitty kantakorttiin... Kyseinen radioamatööri-radiotiedustelija oli siviiliammatiltaan lehtimies ja oli hänellä sama sukunimi kuin erään otaniemeläispanimon hyönteiskokkauksistaan tunnetulla "avainhenkilöllä".

Ilkka Sysilä kirjoitti...

... mainittakoon vielä, että tuossa yläpuolen komjentissa mainitun radioamatööri-radiotiedustelijan jatkosodan aikainen (1941-1944) sijoituspaikka oli Suomen Madridin edustusto; sieltä oli näppärää siirtyä mainitulle Lissabonin keikalle.