keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Ida Lupino: The Hitch-Hiker, teatteriversio

Lähemmäs 10 vuotta sitten näin ensi kerran Ida Lupinon film noirin. Muistikuvat ovat sen verran hyviä, että vääntäydyin Reginaan katsomaan tarinaa isolta seinältä. Harmittavasti kokemuksesta tuli torso, näin 70 minuutin elokuvasta vain 40 minuuttia. Oodissa virittyi palohälytys ja todella äänekäs tiedotusnauhoitus kolmella kielellä alkoi jylistä Reginankin salissa. Jonkin aikaa elokuvan esittämistä jatkettiin, mutta kopiossa vain norjalaiset tekstit, olisi välttämätöntä kuulla dialogia. Ymmärrän paloturvallisuusmääräykset, mutta elämäni aikana kokemani kaikki kymmenet palohälytykset ovat olleet vääriä, niin tämäkin. Automaattinauhoitusta ei saatu pysäytettyä ja tai edes vaimennettua, vaikka hälytys todettiin vääräksi, palokuntakin oli jo paikalla. Osa katsojista jäi odottelemaan, voisiko elokuvan esitystä jatkaa vielä jossain vaiheessa. Itse lähdin nukkumaan, oli myöhäisesityksestä kyse.

Mutta 40 minuutissakin ehti jotain nähdä. Nicholas Musuracan kuvaus on todella vaikuttavaa, tämä on poikkeuksellisen visuaalinen road movie Meksikossa. Mutta onpa todella synkkä tarina täysin psykopaattisesta tappajasta, tässä ei ole vähääkään huumoria tai muita keventäviä aineksia. Se tekee leffasta raskaan ja yksiulotteisenkin. Kuten ensinäkemälläkin totesin, tämä on pienimuotoinen persoonallinen teos, mutta ei sen enempää.

3 kommenttia:

Erno Pennanen kirjoitti...

Itsekin olin astelemassa jo ulos siinä vaiheessa kun valtaosa yleisöstä lähti poistumaan, mutta jäin oven ulkopuolelle vartoamaan salissa ollutta kaveriani. Kaverin sijasta ovesta astuikin Reginan konemies kertoen palokunnan saaneen automaattitiedotteen hiljaiseksi.

Yleisellä tasolla jäin miettimään tapahtunutta. Erittäin kovaääninen kuulutus käskee olemaan rauhallisesti ja odottamaan lisäohjeita, mutta miten tositilanteessa jaetaan lisäohjeita jos kovaääninen automaattikuulutus pyörii nonstoppina peittäen ihmisäänet allensa.

Ari Juntunen kirjoitti...

Kas vaan, enpä arvannut että näytöksessä oli nettituttuja.

Kun näin paloauton pihalla, arvelin tilanteen ehkä normalisoituvan nopeastikin, mutta en sitten enää pyörtänyt takaisin.

Ihmettelin myös hieman kuulutuksen sisältöä. Aiemmissa palohälytyksissä on yksiselitteisesti vaadittu poistumaan rakennuksesta. Oodissa kehotettiin vain jähmettymään suolapatsaaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Todennäköisesti kyseessä oli väärän hälytyksen aiheutta hälytyksen ensimmäinen vaihe, joka vaatii palokunnan kuittaamaan. Jos järjestelmä olisi havainnut tulta/savua olisi tullut tyhjennyskuulutus.