perjantai 20. joulukuuta 2019

Joe Gores: Cons, Scams and Grifts

Joe Goresin kestävin maine perustuu perintätoimisto Daniel Kearny Associates (DKA) -romaanisarjaan. Varsinkin sarjan avaus Dead Skip vuodelta 1972 kolahti itselleni todella kovaa, se nosti Goresin omassa rankkauksessani George V. Higginsin, Elmore Leonardin ja Ross Thomasin rinnalle 1970-luvun parhaiden kirjailijoiden joukossa. DKA-sarjassa ei ole päähenkilöä, fokuksessa on ryhmä repo maneja hawksilaisessa mielessä. Ja hawksilaisen perinteen mukaan mukana on voimakkaita naisia. Repo(ssession) man on eurooppalaisessa ympäristössä vieraampi toimija, mutta itselleni homman luonteen kiteytti tyhjentävästi Alex Coxin mahtava leffa Repo Man (1984), jonka ehdin nähdä ennen DKA-romaanien lukemista. Romaanit ovat koomisia ja toiminnallisia, erittäin viihdyttäviä, mutta myös persoonallisia ja ajatuksia herättäviä. Aivan kuten Hawksin leffat, vaikka erojakin tietysti on. 

Sarjan taso pysyi laadukkaana, tunnetuin romaani on varmaan 1992 ilmestynyt 32 Cadillacs. Cons, Scams and Grifts on sarjan kuudes romaani vuodelta 2001 ja se jäi viimeiseksi. Sitä edelsi DKA-novellikokoelma Stakeout on Page Street, joka on vielä lukematta. CSG jatkaa tutulla DKA-tyylillä ja on itse asiassa suora 32 Cadillacs -sequel. DKA:n toimenpiteiden kohteena (tai partnerina) on sama Muchwaya-romaniyhteisö kuin Cadillac-tarinassa. Härskejä vitsejä jatkuvasti pudotteleva poliisikaksikko Rosenkrantz & Guildenstern sarjan edellisestä Contract Null and Void -romaanista tekee myös comebackin. Ehkä Goresin ideat seitsenkymppisenä olivat jo vähissä ja hän päätti hyödyntää aiempaa menestysteosta. Tämän jälkeen syntyikin enää kaksi romaania. 

Vanhan toistoa tämä on ikävä kyllä muutenkin kuin asetelmaltaan. Ruumiita kyllä syntyy vauhdikkaasti, mutta koomisuus on aiempaa päälleliimatumpaa ja mutkikas juoni jää löysähköksi. Donald Westlaken tai Ross Thomasin veijaritarinoiden vaikutteet ehkä selvempiä kuin aiemmissa sarjan osissa. Pienpanimoiden nousu Kaliforniassa ei jäänyt Goresilta huomaamatta, romaanissa esiintyy termi "designer beer". Hämmentävänä vieraannuttavana efektinä viittaus Michael Connellyn romaanien sankariin Harry Boschiin, joka esiintyy romaanissa (passiivisessa) cameo-roolissa. San Francisco lähiympäristöineen on edelleen päämiljöö, mutta tarina rönsyilee mm. Los Angelesiin ja Roomaan. Ei siis lähelläkään Goresin parhaiden teosten tasoa, mutta silti edelleen erittäin viihdyttävää luettavaa. Jeesus muuten ristiltään myönsi romaneille erityisoikeuden valtaväestön huijaamiseen, koska juutalaisten alihankkijana vasaraa heiluttanut romanitimpuri jätti viidennen naulan iskemättä Jeesukseen.

Ei kommentteja: