Session päätteeksi tölkistä triple IPAa, 10,0 %, tätäkin kahdesti kuivahumaloitu, Citra, Mosaic, Idaho 7, Bru-1. Sameaa on tämäkin, karamellisuutta tuoksussa, makeutta. Maussa mausteisuutta, pippuria, hedelmäisyyttä, alkoholikin tuntuu. Varsin hyvää, särmät pyöristyneet, selvästi edellistä parempi, vaikka ei tässäkään IPAn klassista perusainesta katkeruutta. Kokonaisuutena sessio oli oikein miellyttävä, odotukset ylittyivät. Huomiota kiinnitti baarin tyhjyys, joka tietysti henkilökohtaisesti koronatilanteen kannalta pelkästään positiivista. Aiemmissa vastaavissa tapahtumissa on ollut paljon enemmän jengiä. Syitä väljyyteen voi arvailla, koronavarovaisuus, marraskuun synkkä sää, epäonnistunut markkinointi, hazy IPAn kiinnostuksen hiipuminen jne. Sori, 18.11.2020.
4 kommenttia:
MTV-uutisten mukaan "lahtelainen Teerenpeli palkittiin maailman parhaana viskin tuottajana".
Räkänaurut päälle!
Taannoin palkittiin maailman parhaana tisleenä vähintään triplakultamedaljilla jonkinlainen gini jostakin laajain turvesoidemme ynnä pöpelikköin ääreltä-siimeksestä:
http://kusettaja.blogspot.com/2018/11/big-time-maailman-paras-gini-tulee.html
Jos oletetaan että ilmassa olisi hazy-IPA-kiinnostuksen hiipumista, mistä voisi odottaa postcovid-ajan suurta tulikuumaa tyyliä, vai voiko mistään?
Eikö kaikki mittarit sojota alkoholittoman oluen suuntaan, se kai sitten se suuri uusi trendi on.
Vai niin; aikoneeko tk-reportteri jatkossa dokata illasta toiseen alkoholitonta ja taatusti ryöstöhintaista kaljaa vai itsensä hengiltä ennen raittiuskaljain läpimurtoa.
Näyttävätkö pointterit suuntaa sellaista, että cräft vetelee viimeisiään, tekee, onneksi, itsemurhaa.
Lähetä kommentti