keskiviikko 18. marraskuuta 2020

Wales - Suomi 3-1

Kanerva lähti Cardiffissa kolmella topparilla liikkeelle, Lod uhrattiin piilokärjeksi. Walesille aloite heti alkuun, hyvin passiivinen asenne Suomella. Se kostautui karusti 12. minuutilla, kun Walesin maalivahdin pitkässä avauksessa Uronen repi läpiajavan Wilsonin nurin, punainen. Suomi sai puolittaisen tilanteen kulmasta, mutta toppari O'Shaughnessy ei saanut tuntumaa palloon. Hradecky torjui kaksi hyvää Walesin tilannetta, mutta 29. minuutilla tuli rangaistus. Bale syötti helposti Wilsonin läpi ja verkko heilui. Suomi refleksinomaisesti piristyi hetkeksi, mutta kokonaisuus pysyi todella hankalana. 

Ja sitten heti tauon jälkeen lopullinen niitti, tai ainakin melkein. Daniel James kiskoi 20 metristä tarkasti ylänurkkaan. Kolme maalia vajaalla jopa tälle Suomen joukkueelle liikaa. Mutta ei periksi antamista. Lod oli loppujen lopuksi pelipaikallaan vielä parempi kuin laidalla Bulgariaa vastaan. Noin tunnin kohdalla Lod vapautti kahdesti Pukin maalintekoon ja toinen tilanne näkyi tulostaulullakin. 69. minuutilla vaihtomies Nicholas Hämäläinen pääsi tekopaikkaan, mutta Wales-koppari Ward torjui ja hieman myöhemmin ylhäällä liikkunut Toivio veti ohi. Hyvällä onnella siis jopa tässäkin vaiheessa olisi ollut pientä saumaa ottelun kääntämiseen. 84. minuutilla kuitenkin pelin avauduttua Moore puski sisään Jamesin syötöstä. Senkin jälkeen vielä Hämäläinen vapautti Pukin laukomaan tolppaan. Kunniakas kaatuminen hyvällä yrityksellä, ei mikään häpeällinen suoritus. Ehkä Kanervalta olisi odottanut nopeaa ja yllätyksellistä reagointia Urosen ulosajoon. Ehkä liikaa vaadittu, Kanervan vahvuudet ovat toisaalla.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olisi kiinnostavaa kuulla kokeneen jalkapalloseuraajan mielipide missä Kanervan vahvuudet ovat.

Ari Juntunen kirjoitti...

Henkisellä puolella vahvuudet ilman muuta, Suomi pelaa nyt samantapaisella asenteella kuin Ruotsi kymmeniä vuosia. Nopeat taktiset muutokset eivät näytä Kanervan parhailta puolilta.