Toinen Year of Fear -variaatio Teemu Lahtisen tarjoamasta, loogisesti taas maantieteellisesti nimetty, Jaliscon jälkeen pohjoisnaapurin Kentucky vuorossa. Varmaankin kyseessä siis bourbonin kypsytykseen käytetty puuastia. Ei nytkään vaahtoa, mutta voltteja peräti 14,3 %. Näin paljon enemmänkö olut on imaissut bourbonista päihdyttävää ainetta mukaan, jos lähtötaso oluessa ollut sama. Voihan syitä toki muitakin olla, tölkin kyrillisistä aakkosista en ota enempää selvää. Tuoksu on vaniljaisempi. Maku on tutummin makean pehmeä, ei tequilan omalaatuisuuksia. Ei nytkään melassista tympeyttä, olut pitää hyvin pintansa, ei päästä sokeria hallitsemaan. Ei kuitenkaan nytkään mitä ilmeisimmin tuoreena kovin monimuotoinen, jatkokypsytys saattaisi sitä muuttaa. Ihan miellyttävää kuitenkin tämäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti