Oikea kultainen pilsin väri, ohkaisempi vaahto. Ruohoinen tuoksu, kissanpissaa, herukkaa. Maku on hedelmäinen, mutta viljaisuus tukee hyvin. Raikkautta on ja kohtuullinen peräkärry katkerana jälkimakuna. 5.5%, kaurahiutaleita mukana. Tässä osui ikävästi kuopiolaisen jälkeen oikeaoppinen american hopped pilsner kohdalle, näin se pitää tehdä, mutta on Michiganissa kieltämättä oluen tekoa harjoiteltu jo pitempään. Tästä on vaikea löytää mitään parannettavaa. Ostopaikka Kajaani, Prisman Alko.
lauantai 2. syyskuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
No nyt oon Arden kanssa täysin samaa mieltä. Tällaista on hyvä konstailematon olut! Vihjeeksi Suomalaisille pienpanimoille: Opetelkaa tekemään hyvää perusolutta mitä tämäkin vaan on.
Mä oon eri mieltä tämän anonyymin kommentoijan kanssa. Tämä ei oo hyvää perusolutta, vaan humaloitua pilsneriä joka ei ole perustyyliä. Itse arvostan enemmän pilsiä/pilsneriä juuri sellaisenaan kuin se on tarkoitettu alunperin. Siksi tää muistutti itselle vain APAa eikä pilsneriä lainkaan.. Mielestäni Laitila on onnistunut melko hyvin tekemään hyvää pilsneriä ja hellesiä. Kuten myös VASP hyvää pilsneriä.
Mitkä nyt sitten perustyylejä ovat? 1970-luvulla tuotannossa olleet vai 1800-luvun alussa? Michael Jacksonin ensimmäisessä kirjassa luetellut tyylit? Oluttyyli on epämääräien käsite ja siksi niin kiehtova.
Tämä olut on huomattavasti lähempänä India Pale Lageria / India Style Lageria kuin humaloitua pilsneriä.
Lähetä kommentti