Soul Fire Splash DDH DIPA

Andalusian sherry-metropolista Jerezistä tärähti keskelle Kataloniaa tuplaheizi, 8,0 %.  Citra, Mosaic ja Riwaka erilaisissa formaateissa. Vaaleaa ja sameaa on. Hyvin hedelmäinen makeasti, appelsiinia ja mangoa. Puhdasta on, mutta ehkä silti minun makuun liian makeaa. Ei mitenkään vastenmielistä, mutta kuivempaa ja parempaa matskua on todellakin tarjolla. Barcelona, The Growler, 23.1.2026.

Oso Wilderness

Tilasin Growlerissa epähuomiossa täyden pintin madridilaista west coastia. 6,5 %, Citra, Amarillo ja El Dorado. Kirkasta ja kultaista. Hedelmäistä, maltaista ja kuivaa. On kyllä hyvää, mutta ehkä paremmin päivän avaajana kuin tässä vaiheessa. Harmittavasti Growlerin tapaiset baarit päivällä kiinni. Miellyttävää juomaa pitemmälläkin kaavalla. Barcelona, The Growler, 23.1.2026.

Espiga Soma Omnia

Espigalla on Barcelonan keskustassa Rosses i Torrades -kauppabaari, mutta nyt samanlainen myös Sagradan lähellä. Poikkesin sisään, tarjolla mm. tripla-IPA, 9,5 %, 65 IBU. Täällä sentään muitakin asiakkaita. Oluessa Soma kumppanina, Nectaron, Superdelic, Mosaic ja Citra. Vaaleaa ja sameaa. Pehmeästi trooppisia hedelmiä puhtaan intensiivisesti. Huipputuote ilman muuta. Lievää makeutta hetken, mutta kokonaisuus on kuiva. Ei erityisen pitkää jälkimakua, mutta onhan tämä hienoa. Barcelona, Espiga Craft Beer Shop Sagrada, 23.1.2026.

Galactic Bear Magic Power

Kolmantena linnunratakarhuna heiziä, lähes IPA-vahvuisena, 6,7 %. Hyvin vaaleaa, riittävän sameaa. Mango ja ananas antavat tuoksua. Maussa on kuivaa mehuisuutta hyvin, kuivuus todellakin korostuu nytkin, vaikka toki hedelmäiset vivahteet ovat päällimmäisinä. Ihan näppärää tämäkin on, vaikka humalia olisi voitu annostella enemmänkin. Ja kyllä, toista asiakasta odotellaan edelleen lähes kaksi tuntia avauksen jälkeen. Ainakaan täällä minua ei voi syyttää Barcelonan turismipaniikin syyllisenä. Barcelona, Galactic Bear, 23.1.2026.

Galactic Bear Slow Wave

San Diego Style IPA, sellaista en muista ennen juoneenikaan. Tupla-IPAn alkuvaiheissa San Diego oli fokuksessa, mutta tässä sessiovahvuus 6,2 %, 56 IBU. Kirkasta ja kultaista. Suhteellisen maltainen tuoksu. Maussa pehmeässä tasapainossa sitruksisia ja maltaisia vivahteita. Hyvin samanlainen kuin edellinen, mutta nyt jälkimaku paljon hillitympi. Kuiva runko on nytkin ja todella puhdas. Kyllä tällä panimolla on tekniset perusasiat kunnossa. Nyt vain sitten voitaisiin ottaa luovempi taiteellisempi ote lopputuotteisiin. Yksi pariskunta arpoi ovella sisääntuloa, mutta perääntyivät nähdessään minut. Barcelona, Galactic Bear, 23.1.2026.

 

Galactic Bear Oregon West Coast IPA

Lopulta hieman uuttakin bongausta Barcelonassa. Galactic Bear Brewing oli 1,7 km CocoVailista, väärään suuntaan, mutta eihän se ole mitään. Melko lähellä Sagradaa, mutta aukesi vasta klo 16. Kapea taproom, mutta ei baaritiskiä. Ilmeisesti baarimestari laskee juomat suoraan takaosan käymistankeista. Ihan tällaista ei ole ennen tullut vastaan. Ei toki muita asiakkaita perjantaina klo 16:30. Kuusi olutta tarjolla, kolme IPAa. Oregonissa 5,8 %, 54 IBU. kultaista ja kirkasta. Maltainen tuoksu. Maltainen on makukin, kuivaa, ei karamellia, häivähdys hedelmäisyyttä ja varsin kuivan katkera jälkimaku. Ei mikään huono homma. Jälkimaku on todella pitkään kestävä. Positiivinen yllätys kaikin puolin. Hirveää jumputusta soundtrackinä. Barcelona, Galactic Bear, 23.1.2026.

Guineu Black Daniel's

Nyt sain lopulta tilattua ennen kokeilematonta katalonialaista olutta. Imperial stout, 10,5 %, ilmeisesti kypsytystä Jack Daniel'sin Tennessee Whiskey -tynnyrissä. Mustaa on, paahdetta ja viskin aromia tuoksussa. Pehmeää, maltaista, kuivahkoa, ei kovin paljon paahteisuutta maussa. Viski ei paljon maussa tule esiin. Aika suoraviivaista kamaa, odotin hieman enemmän. Päivän ateriavalinnaksi tuli quesadillat. Barcelona, CocoVail, 23.1.2026.

La Pirata Odisea (2026)

Noloahan tämä on, mutta taas tilasin ennestään tuttua olutta, vieläpä vain vuosi sitten juotua. CocoVail on yleensä luotettava, mutta nyt monet hanat tyhjiä ja tämä black IPA tuli tarjonnasta poimittua. 6,0 % siis. Hedelmää ja paahdetta löytyy. Puhtaalla tavalla kuivaa, jopa pieni kärrykin perässä. Onneksi siis hyvää olutta tuli toistamiseen juotua. Barcelona, CocoVail, 23.1.2026.

La Pirata Black Block (2026)

Session päätteeksi vahvaa paikallista stoutia, 11,2 %. En tullut (taaskaan) tarkistaneeksi aiempia juonteja. Olen kiskonut tätä näköjään juuri ennen covidia Nicessa. Ei voi mitään. Mustaa on. Lakritsaa ja suklaata, makean puolella siis mennään, mutta ei liikaa imelyyttä. Ehkä makean sietoni on kehittynyt, mutta ei tämä ihan kehnolta nyt tunnu. Muitakin asiakkaita lopulta saapui. Tuntuikin mahdottomalta, että vuosittaiset käyntini pitäisivät yllä näitä baareja. Barcelona, La Bona Pinta, 23.1.2026.

Les Clandestines 4 Maltes

Hanoihin tuli edellisen oluen aikana uutta täytettä Bona Pintassa. Les Clandestines uusi panimotuttavuus Kataloniasta. 4,6 %, pale ale, ikävän ruskeaa ja sameaa. Hyvin karamellinen, makea, kinuskinen. Enemmän brown ale kuin pale ale. Tällaisesta en tykkää yhtään ja otin vielä suuremman annoksen. Aina ei voita. Kotimaasta sentään kantautui tieto, että sukulaispoika Niilo Moilanen on mahtunut olympialaisten kisakoneeseen. Suvun ensimmäisen maailmanmestaruuden lisäksi nyt siis olympiaedustuskin. Eteenpäin mennään. Barcelona, La Bona Pinta, 23.1.2026.

La Pirata Viakrucis (2026)

Hyvin perinteinen Barcelona-kuvio tänäänkin. Sagradan statustsekkaus ja sitten virvokkeelle Bona Pintaan viiden kilometrin aamupäiväkävelyn jälkeen. Sama kampaamaton heebo töissä kuin ennenkin. Oluttarjonta ei nyt kovin kummoinen. Tämän La Piratan IPAn join jo 10 vuotta sitten Barcelonassa. 6,0 %, vaaleaa ja utuista, lähes kirkasta. Mukavaa sitruksen hedelmäisyyttä, kuiva maltainen runko ja tuntuva katkeruus. Muuttunut ja parantunutkin aiemmasta karamellisemmasta olomuodosta. Eteenpäin on menty. Terassikeli, viime tammikuussahan oli liian kuuma istua ulkona. Barcelona, La Bona Pinta, 23.1.2026.

Soma Cozy

Toinen uutuus-Soma, 7,0 %, Citra ja Riwaka. Hyvin vaaleaa ja sameaa. Pehmeää trooppista hedelmäisyyttä äärimmäisen raikkaasti. Kuivaa on, nyt selvää katkeruuttakin. Miellyttävää kaikin puolin, tähän oli hyvä päättää poikkeuksellisen pitkä sessio. Seitsemän oluen sarjaa samassa baarissa vähintään 25 cl annoksilla ei tule heti mieleen viime vuosilta. Todella hyvää oli Cozykin, mutta ehkä päivän avaus Soma Halo oli vielä parempi. Barcelona, BierCaB, 22.1.2026.

Soma Trick

Harkitsin vielä baarin vaihdosta klo 17:30. Kaksi Sparklea juomatta, mutta molemmat 6,0 %. Joskus Helsingissä olen ajatellut runsauden puutteessa, että alle kuuden oluita ei kannata juoda. Voin siis jättää Sparklet, mutta juuri nyt uusiin hanoihin iskeytyi kaksi Somaa, ennen kokeilemattomia ja oletettavasti tuoreita. Molemmat IPA-tyyliä ja 7%. Miksi lähtisin muualle, Barcelonan baarit on jo nähty moneen kertaan. Joten päivän baarivierailujen lukemaksi jää kaksi. Eilen toki vain yksi, mutta kokonaisten päivien sarjassa saattaa olla Barcelonan ennätys. Trick on hyvin vaalea ja samea, 7,0 %, Nelson Sauvin, Waimea ja Citra. Hyvin pehmeää, kuivaa ja mehuista. Edellisten Sparklejen jälkeen tietysti lievää ohuutta aistiutuu. Erittäin raikasta ja kaikin puolin nautinnollista. Pelkkää sumuhedonismiahan tämä Barcelona tällä kertaa tuntuu olevan, mutta tykkään siitä. Niin kuin Rolling Stones aikoinaan "it's only rock n roll but I like it". Barcelona, BierCaB, 22.1.2026.

Sparkle Go Triple Or Go Home

Kotiin en nyt pääse, joten tripla-IPA Bretagnesta oli seuraavana vuorossa. 10,0 %, Nelson Sauvin ja Nectaron. Tiukkaa vaaleaa sameutta edelleen. Tutusti mango, meloni ja ananas hallitsevat aromeita. Pehmeää makua, alkoholi peittyy, ei suurta makueroa edellisiin tupliin. Kuivaa mehuisuutta, oikein nautinnollisesti. Erittäin hyvää, Sparkle vakuutti nyt todellakin. Barcelona, BierCaB, 22.1.2026.

Sparkle Tropic Fantastic

Lisää tuplasumua Bretagnesta, 8,0 %, Luminosa, Krush, Nelson Sauvin. Ulkonäkö on asianmukainen. Vahvaa trooppishedelmäistä aromia tuoksussa.  Maku on pehmeä ja nektarinen, hyvin kuiva, mutta varsin täyteläinen silti. Panimolla on selvästikin homma hallussa. Kuittasin tässä vaiheessa ruokailun jollakin wagyu/kananmunaburgerilla. Olen varmaan aiemminkin blogissa kertonut, että oma matkailuruoka-aikatauluni soveltuu huonosti Välimeren maiden systeemeihin. Eli kohtuullisen vahva aamiainen klo 9:30 ja pääateria klo 16. Sen jälkeen nada. Tätä olen yrittänyt soveltaa Barcelonan reissuillakin, vaihtelevalla menestyksellä. Barcelona, BierCaB, 22.1.2026.

Sparkle Infiniment Nelson

Muuten samanlainen olut kuin edellinen, mutta Nelson Sauvin ainoana humalana pyörittää systeemiä. 8,0 % edelleen ja vaalea sameus kunnossa. Herukkaa enemmän, täyteläistä trooppista hedelmäisyyttä tuhdisti edelleen. Huipputavaraa ilman muuta. Bretagnelaiset on saatu ilmeisen tuoreina paikalle. Toimii oikein hyvin. Barcelona, BierCaB, 22.1.2026.

Sparkle Infiniment Nectaron

BierCaBissa bretagnelaisen Sparklen tap takeover, kuusi IPAa. Ei ehkä järkevintä juoda ranskalaisia oluita Barcelonassa, mutta naapurimaassahan tässä ollaan ja mitä väliä nyt muutenkaan. Täysin tuntematon toimija Bretagnen etelärannikon Quiberonin niemeltä. Paluu sumuun, tuplaheizissä 8,0 % ja Nectaron ilmeisesti sinkkuhumalana. Hyvin vaaleaa. Trooppista hedelmäisyyttä sylin täydeltä. Hyvin kuivaa, tuoretta ja herkkääkin jopa. Oikein hyvää. Barcelona, BierCaB, 22.1.2026.