Olari MAXIBU 600

Uusi Olarin lievästi samea west coast india pale ale, jossa varoitus korkeasta katkeropitoisuudesta. 600 IBU, 7,2 %, humalina ainakin Bitter Gold, Simcoe, El Dorado. Join tätä jo runsas viikko sitten käymistankista ja maistui jo silloin valmiilta. Kultainen väri, sitrustuoksua. Pehmeän täyteläinen hedelmäinen maku, jossa yrttejä ja pihkaa mukana. Katkeruus on kieltämättä kovaa, mutta runko ei ole erityisen kuiva, joten se ei iske niin tyrmäävänä kuin esim. joissakin Hagströmin äärimmäisimmissä rypistyksissä. Erittäin nautinnollista. Olarin Panimo Konepaja, 16.6.2025.

Erkki Vettenniemi: Suomi terrorin tukikohtana

Kiinnostava teos vuodelta 2019 suomalaisten osuudesta Venäjän vallankaappaukseen 1917 ja ihmiskunnan historian verisimmän diktatuurin pystytykseen. Vettenniemi jopa väittää, että ilman suomalaisia bolševikkien vallankaappaus olisi epäonnistunut. Leninin piileskely Suomessa on ollut pitkään tiedossa ja sitä on jopa juhlittu suomettumisen pahimpina kausina. Vettenniemi käsitteleekin Leniniä ja suomalaisten roolia bolševikkien vallan vakauttamisessa sisällissodan aikana. Suurempi fokus on kuitenkin vuosissa 1905-08, jolloin hämmästyttävä määrä venäläisiä terroristeja käytti hyväkseen autonomisen Suomen lainsäädäntöä. Lenin oli jo silloin täällä, mutta hän oli tuntematon suuruus siihen aikaan. Enemmistö terroristeista kytkeytyi ns. sosialistivallankumouksellisiin, Eserriin (SR). Mihail Sokolov, Boris Savinkov, Alberts Traubergs, Lev Zilberberg, Viktor Tšernov, Leonid Krasin ja Grigori Geršuni. Nämä pomminheittäjät valmistivat aseensa Suomen puolella Venäjän poliisin toimivallan ulottumattomissa. Osa suomalaisista auttajista oli vasemmistolaisia, mutta jopa Akseli Gallen-Kallelan ja Bertel Gripenbergin kaltaiset oikeistolaiset hyysäsivät pomminheittäjiä, koska nämä vastustivat tsaarinvaltaa. Vettenniemen kirjan päähenkilöksi kohoaa Venäjän pääministeri Pjotr Stolypin, jolla on ollut Suomessa huono maine ns. toisen sortokauden toimijana. Vettenniemi selvästi yrittää ymmärtää Stolypinin motiiveja terrorismin kitkijänä. Ja siinä hän kyllä onnistuukin. Suomalaisten tukemat terroristit vammauttivat 1906 Stolypinin tyttären ja lopulta pääministeri itse murhattiin Kiovassa 1911. Murhan tilaajaksi on epäilty jopa Svinhufvudia, mutta siihen ei ole löydetty tutkimuksissa todisteita eikä niitä esitä Vettenniemikään. Vettenniemi kirjoittaa todella vetävästi ja teosta oli puhdas nautinto lukea. 

Whiplash Going Through Some Stuff

Pitkästä aikaa sumua Irlannin maineikkaalta craft-tuottajalta. 6,8 %, Nelson Sauvin, Vic Secret ja Citra, eli humalia monipuolisesti Tyynenmeren rannoilta. Kovasti syntyy vaahtoa. Sameaa on. Maussa hienosti bensaa mangomelonin kupeessa. Kuivaa, vivahteikasta, suhteellisen monimuotoisesti. Katkeruus puuttuu, se on selvä heikkous. Maukasta tämä kuitenkin on. Ostopaikka Helsinki, Kallion Alko.

Buxton Fresh Pulp

Keski/Pohjois-Englannin Peak Districtistä DDH NEIPA, vain 6,0 %, Chinook, Harlequin, Centennial, Citra, El Dorado. Sameaa ja vaaleaa. Tuoksu laimeahko, mutta kyllä ananasta erittyy. Maussa trooppiset hedelmät hallitsevat. Ananas, hunajameloni, mango ja papaija. Chinookin pihkaa en löydä. Hieman kuivumista loppua kohti, mutta ei katkeruutta ollenkaan. Silti kohtuullisen miellyttävää. Ostopaikka Helsinki, Kallion Alko.

Rittmayer Hell

Frankenista vaaleaa lageria, 4,8 %. Maltainen tuoksu. Kohtuullisen täyteläinen maltainen maku. Aavistus makeutta, mutta jälkimaussa kokonaisuus pysyy kuivana. Ei mainittavaa katkeruutta kuitenkaan. Suhteellisen hiilihappoinen. Näkyy poreiluna lasissa, joka ei tosin ehkä täysin puhdaskaan ollut. Join siitä aiemmin vettä. Todella suoraviivainen olut, enemmän makua toivoin. Ostopaikka Helsinki, Kallion Alko.

Tired Uncle Hazy Uncle, hanaversio

Tuntuu siltä, että juon aika harvoin Tired Unclen oluita, mutta silti taproomista oli vaikea löytää ennen kokeilematonta tavaraa. Golden Uncle, Uncle's Krush ja Uncle McBrain ennestään tuttuja. Jopa Ossi Uncle of Darkness. Niin myös Hazy Unclen muutamat versiot, mutta hanasta en ole sitä ennen juonut. Ulkona liian kuuma, pakenin ikkunattomaan sisätilaan. 5,5 %, 60 IBU, Citra ja Mosaic. Sameutta on tarpeeksi. Mehuisuutta maussa. Trooppista hedelmäisyyttä raikkaasti. Kuiva kokonaisuus, ei juuri katkeroa. Tyylipuhdas sessiosumu. Espoo, Tired Uncle, 14.6.2025.

Tired Uncle Get Pitted!

Kävin Keran halleilla viimeksi Tired Unclen taproomin avajaisissa nelisen vuotta sitten. Nyt sitten heti uudelleen jäähyväisbileisiin. Karilan Janne neuvoi jonkin sillan käyttöä suorempaan reittiin. En havainnut muuta siltaa kuin radan ylitykseen käytettävän, muuten jatkoin tuttua läntistä kiertotietä. Googlen kartta neuvoi kaartamaan vielä kauempaa idästä. Jumputtavaa musiikkia ja kuumaa terassilla. 6,7 %, 80 IBU, west coast IPA. Strata, Chinook ja Citra. Ruskeaa ja kirkasta. Maltaista ja pihkaista. Kuivaa, mutta ei tarpeeksi katkeraa. Espoo, Tired Uncle, 14.6.2025.

Samson Nachmelený Ležák

České Budějovicesta ilmeisesti hieman voimakkaammin humaloitua (extra hopped tussitaulun mukaan) lageria, 4,9 %, 28 IBUa. Kirkasta ja kultaista. Maltaista ja kohtuullisen täyteläistä. Katkeruus ei kyllä kunnolla pääse esiin. Sinänsä ok. Black Door, 13.6.2025.

Mallaskoski Solar Nectar

Seinäjoelta sumua 6,5 %. Citra, Nectaron, Solero ja Mosaic. Sameus ei läpäise Ville Leinon testiä, sormet näkyy läpi. Tuoksussa on mukavasti trooppista hedelmää. Maku on kohtuullinen, liikaa hiilihappoa, mangoa ja ananasta silti erottuu. Ei katkeruutta. Aika vaisuksi tämä jää, varsinkin päivän kanadalaisiin vertaillessa. Black Door, 13.6.2025.

Maku Cashmere NEIPA, cask ale

Tuusulasta sumucaskia, 6,5 %. Melko tummaa, kinuskikastikkeen ulkonäkö. Hyvä vaahto. Pehmeää on, mutta karamellimallas ryntää heti päälle ja pilaa koko homman. Ei mitään raikasta hedelmäisyyttä. Inhottavan makeaa, en ymmärrä miten Maku on pystynyt sössimään näin pahasti. Vaikea oli tyhjentää lasillista. Black Door, 13.6.2025.

Bas-Canada L'Idylle

Session loppuksi vielä paluu Bas-Canada tuotoksiin tuplasumun merkeissä. 8,4%, Nectaron, Riwaka, Motueka, Citra. NZ-humalat siis hallitsevat ja tuoksu puskee esiin ananasta, mangoa, persikkaa ja kiiviä. Maku on intensiivisen tiukasti mehuinen, kuiva suutuntuma. Pehmeää ja täyteläistä. Huipputuote. Katkeruuteen ei enää paljoa potkua riitä, mutta vakuuttava päätös Québec-istuntoon. Jos joku haluaa sattuneesta syystä vältellä USA:n oluita, niin ainakin Helsingissä on tarjolla erinomaisia vertaistuotteita erilaista politiikkaa harjoittavasta naapurimaasta. Pien, 13.6.2025.

Le Ketch Dock 40

Nyt Le Ketchin hunaja-IPAa tuplavahvuudessa, 8,0 %, 25 IBU, Citra ja Nelson Sauvin. Edelleen perussumun ulkonäkö. Lievää hedelmäistä happamuutta tuoksussa. Pehmeää ja täyteläistä, pienellä kirpeydellä terästettynä. Kuivaa, mutta ei katkeraa. Ei niin raikasta kuitenkaan kuin edelliset. Miellyttävää silti ilman muuta. Kanadan ranskankielisen osan craft-tarjonta on kyllä korkeinta tasoa. Pien, 13.6.2025.

Le Ketch Dock 109

Le Ketchin hunajalla maustettua Dock-sarjaa. 6,5 %, 25 IBU, Riwaka sinkkuhumalana. Ehkä hieman vaaleampi keltainen väri kuin edellisessä. Nyt kirpeä trooppishedelmäinen aromi nousee innokkaasti lasista. Pehmeämpää mehuisuutta maussa. Aprikoosia ja passionia. Nyt ei jää katkeruutta, mutta kuiva kokonaisuus on. Kuten aiemmissakin Dockeissa, en oikein hunajan vivahteita saa esiin juomasta. Se on oikeastaan vaan positiivista. Pien, 13.6.2025.

Le Ketch Gaspard Capitaine Oliver

Le Ketch on Québecin provinssin toinen huippupanimo, kaukaa idästä Saint-Laurentin murtovesilahden etelärannalta. Tässä kumppanina Gaspard Montrealin lähiöstä. 6,5 %, 30 IBU, pelkkää Nelson Sauvinia. Tuttu samea ulkoasu. Lievästi mausteinen tuoksu. Mausteisuutta on maussakin, yrttejä myös. Se vähän laimentaa mehuisuutta. Kuivaa on tämäkin, jälkimakukin kuiva, jopa hieman katkera. Le Ketch näköjään pystyy tekemään laatukamaa ilman hunajaakin. Pien, 13.6.2025. 

Bas-Canada Le Ketch Hippocampe

Québeciläistä yhteistyötä, tämäkin 6,5 %, Nelson Sauvin, Motueka, Citra. Sama ulkonäkö kuin edellisessä. Hieman laimeammat trooppiset aromit. Maku on kirpeän trooppista hedelmäisyyttä, jopa mausteisesti. Persoonallista kyllä, mutta itse tykkään enemmän puhdaspiirteisemmästä menosta. Ei tämäkään huono ole. Pien, 13.6.2025.

Bas-Canada HYPA #4

Sumukaljaa, 6,5 %, Citra ja Mosaic. Sameaa ja vaaleaa. Voimakas appelsiininen tuoksu. Pehmeää mehuisuutta, kuohkeaa, hyvin kuivaa. Ripaus katkeruuttakin lopuksi. Taattua laatua edelleen Gatineausta. Ehkä hieman täyteläisempänä vielä nautittavampaa, mutta oikein hyvää näinkin. Pien, 13.6.2025.

Bas-Canada Kairos

Saksalainen pilsner Québecin länsirajalta. 4,8 %, kirkas ja kultainen. Yrttiä ja ruohoa aromeissa. Täyteläinen maku, yllättävänkin tukeva. Ja katkeruutta on myös yllättävän runsaasti. Yrttisyys lähestyy öljyisyyttä, miellyttävällä tavalla. Onpa hyvää, hakkaa kevyesti eilisen Enegrenin pilsin. UT-keskiarvo on pilsnerille hätkähdyttävä 4,07. Jopa Katuma voi olla tämän rinnalla horjumassa. Pien, 13.6.2025.