Jo legendaarisessa maineessa oleva sukellusveneleffa ei aikoinaan itselleni erityisemmin kolahtanut, mutta myöhemmin olen muistellut sitä lämpimämmin. Nyt nähtävänä "ohjaajan leikkaus" -versio, reilusti yli kolme tuntia. Alkuperäinen on noin kaksi ja puoli tuntia. Hyvin jännite kantaa pitemmänkin keston. Hieman hämmästelin nyt sukellusveneen sisätilojen väljyyttä. Kun sittemmin on itse käynyt sukellusveneissä (Jari Komulainen, kiitos), niin ahtaampi ja klaustrofobisempi fiilis on tullut. Jännitystä luodaan aika vähäeleisesti, mutta tehokkaasti. Saksalaisen huumorin tunnettu taso on ehkä elokuvan heikoin puoli. Sänkyjen päiväpeite näytti olevan samaa sinivalkoruudullista mallia kuin Suomen armeijassa. Karl Dönitzin kuva veneen seinällä osuu kameraan säännöllisesti. Loppukohtaus on tinkimätön ryhdikäs ratkaisu.
sunnuntai 16. tammikuuta 2022
Wolfgang Petersen: Das Boot
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Eikö Tk-yliluutnantti ole käynyt suv Vesikossa Suomenlinnassa, saatana?! Komulaisen venhe oli ruotsinlaivakokoluokkaa; Vesikko oli Saksan suunnittelemista salaa Suomessa rakennuttamista ynnä koeajamista "liikekanallepano"-suklariprotoista se pienempi, Vetehinen se isompi. Molempia tyyppejä kävi Stadissa Kriegsmarinen laivastovierailulla v. 1937, Weddigen-laivue; tämän komjentin kirjoittajalla on amatöörivalokuvaajan otos noista venhoista Hietalahdessa Koffin panimon edustalla...
Vesikko jäänyt tosiaan tsekkaamatta. Komulaisen Foxtrot-luokan veneen ohella olen käynyt jossain muussakin aluksessa, ehkä USA:ssa.
... Lkp-venheet olivat ne Dönitzin merten sudet, joilla Kriegsmarine upotussotansa aloitti; ne olivat jo sodan alkaessa vanhentuneita käppänöitä ja korvautuivat nopeasti isommilla ynnä ketterämmillä; jostain kuitenkin kai oli alettava. Suomen pappilan hätävaralaivasto laski jatkosodan aikana sukellusveneillä isohkoja miinoitteitakin!
... ja, eihän niiden sukellusvenhojen rakentamista tietenkään pystytty salaamaan, naurettavaa edes kuvitella.
Tämän komjentin kirjoittaja tarkisti hallussaan olevasta Helsingin puhelinluettolosta 1933-1934:
"Bartenbach Karl, korvettkapt., Ö. Brunnsparksalléen 10 B, 23182"
ja
"Despard, M.C., commander, Petersg.1C, 37650"
Edellinen Kriegsmarinen rakennusvalvoja, insinöörikomentajakapteeni "Partapuro", jälkimmäinen Iso-Britannian laivastoasiamies; herrat asuivat Ullanlinnassa huutoetäisyydellä ja tämän komjentin kirjoittajan valistunut arvaus on, että dokasivatkin samoissa kuppiloissa, ehken samassa pöydässäkin; good old days!
Lähetä kommentti