Collabs Domrep Pils

BeerLovers-kauppaan osuin sattumalta. Massiivinen pullokauppa, tarjolla muutakin alan aineistoa, selvästikin Wienin craft-skenen keskuspaikka. Omaan matkailutyyliini ei oikein pullojen ostelu sovi, joten poistuin tyhjin käsin. Nousu korkealle Mariahilfer-ostoskadun sivukadulle, jossa hämmentävästi Shamrock-irlantilaisbaarin peräsavuhuoneessa on Dogstar-niminen craftbaari. Harmittavasti suurin osa importteja, mutta wieniläistä pilsiä löysin, 5,5%. Kevyesti samea, maku pehmeän hedelmäinen, jopa kirpeän marjainen. Ei huono, mallas taipuu hedelmän taakse, mutta on kuitenkin siellä. Katkeroa on paljon odotettua enemmän. Collabs kuulostaa geneeriseltä kollaboraatio-termiltä, mutta ilmeisesti sen niminen mustalaispanija, jolla yhteys wieniläiseen Hawidere-burgeribaariin. Tämä olut tehty Schremsillä. Wien, Dogstar, 23.3.2017.

Zip's Alpha Male

Craftmühle epämääräinen baari rakennustelineiden takana Naschmarktin lähellä syrjäkadulla. Saavuin paikalle 10 minuuttia avausajan jälkeen 17:10. Ei tietenkään muita asiakkaita. Wienin kunniaksi on sanottava, että baarit kuitenkin aukeavat sovittuun aikaan. Yleensähän tämä on poikkeus monissa maissa. Toistakymmentä olutta hanassa, mutta niiden panimoita ei ole postmoderniin listaan merkitty. Meni hermot välittömästi. Alpha Malen luonnehdintakin oli kirjoitettu väärin das harmoisches IPA. Amarilloa, 7%. IBU 55, 40 cl 4,90€. Sähköpistoketta ei baarista löytynyt kysyttäessäkään. Aika kirkas keskiruskea olut. Pihkaa ja yrttejä, raikkaus kaukainen haave. Tunkkainen mallasrunko, mutta yllättävästi alemman keskitason peräkärry. Se ei kuitenkaan tätä olutta pelasta. Baaritiskin takaa näytti avautuvan paljon lisätilaa. 

Juuri kun sain nämä lyttäykset muistiinpanoihin, niin baarin omistajan oloinen heppu tuli puheille Stone-paitani rohkaisemana. Ja selitti että kyseinen IPA ei ole tarpeeksi katkera, koska itävaltalaiset ei siitä tykkää. Monet pilsit ovat kuitenkin katkeria, joten asiaa voisi harkita lisää. Luulen että monissa perinteisen oluen ystävissä tökkii IPOissa pikemmin hedelmäisyys kuin katkeruus. Selvisi, että baarin kaikki oluet peräisin samasta Zip-panimosta, jossain Ukrainassa, koska Wienin baarin yhteydessä ei vielä tarpeeksi tilaa. Kuulin tosiaan Ukrainan, mutta netin perusteella panimo näyttää olevan Unkarin Miskolcissa. Kun sanoin nimekseni Arin, niin tyyppi tiesi heti Ari-Pekka Nikkolan. Ihmeteltiin sitten Suomen mäkihypyn alennustilaa. Kaveri selitti jotain Helsingborgin Brewskista, mutta en siitä en enää saanut oikein selvää. Hauska vierailu sittenkin loppujen lopuksi. Wien, Craftmühle, 23.3.2017.

Wieden Osterbock

Wiedenissä vielä kausiolutta, reissun toinen osterbock. Sama meripihkan väri kuin märzenissä, mutta peräti 8,3%, 18,4 platoa. Maussa maltaan ohella pihkan tapaista, hyvin kuohkeaa ja tuoretta tämäkin. Ei mitään metallisuutta, mutta makeanpuoleinen tämä on. Tähänkin on saatu takatilan täytettä. Hyvin erilainen kuin 7Sternin osterbock, ei niin vaikuttava kokonaisuutena. Wien, Wieden Bräu, 23.3.2017.

Wieden Märzen

12,5 platoa, meripihkainen väri. Hyvin maltainen tämäkin. Lievästi karamellia, mutta kyllä kokonaisuus on kuiva. Varsinkin kuin tässäkin on takapurentaa. Happy hour -hinnoilla ensimmäinen litra Wiedenissä kustansi neljä euroa. Tarjoilija-Natalielta loppui vuoro, niin tuli maksettua tilaukset tässä välissä. Wien, Wieden Bräu, 23.3.2017.

Wieden Helles

Metrolla hujautus Wienin eteläosiin Wiedeniin perinteiseen panimoravintolaan. Helles heti huikeasti maukkaampaa kuin Villacherin oluet. Mahdollisimman tuoretta tietysti, herkullisen kuohkea viljainen runko, ruohoisuutta rutkasti ja mukava katkeropotku. Tässä on helles parhaimmillaan. Kantavierre 11,3. Paikka tuntui hyvin tutulta 19 vuoden takaa. Wien, Wieden Bräu, 23.3.2017.

Villacher Märzen

Kirkkaamman keltainen kuin zwickl. Aika vetinen tämäkin on, yllättävän samantyyppinen, Villachin panimo ei todellakaan antanut hyvää kuvaa itsestään. Baari kuitenkin kaikin puolin miellyttävä, henkilökunta ja paikallisilta vaikuttavat asiakkaat ystävällisiä. Wien, Bieradies, 23.3.2017. 

Villacher Zwickl

Torstai piti olla Wienissä viikon lämpimin päivä, mutta toisin kävi, about +10 C maksimissaan. Se sopi hyvin tallusteluun Wienin ydinkeskustassa, joka tuntui yllättävän tutulta aiempien nopeiden reissujen perusteella. Älyttömän vaikuttavia rakennuksia on lähes äärettömästi, kaupunki on varsin ainutlaatuinen. Greene/Reed/Welles -fiilistely tietysti edelleen pinnalla ja bongasin nyt lähes Hofburgin ytimestä Harry Limen kotitalon. Siinähän se oli samassa muodossa ulospäin kuin 70 vuotta sitten kuvatussa elokuvassa. Josefsplatzilla edelleen vaarallisen vilkas kapea katu menee oven edestä.

Lounaspaikkaa arvoin pitkään, käveleskelin Donaukanalin pohjoispuolellakin epämääräisen craftolut-vinkin perusteella. Zattl-ravintolaa harkitsin, mutta lopulta päädyin näyttävällä Judenplatzilla sijaitsevaan Bieradiesiin. Ikään kuin Harry Limen muisto-olueksi valikoitui kaukaa Kärntenin Villachista tullut zwickl. Hyvin sameaa, reipas vaahto. Aika mautonta, geneerinen maltaisuus, ei hedelmää, ei katkeroakaan, mutta ei virheitäkään. Sinänsä soveltuvan laimea olut, kun Harrykin kohtalokkaasti laimensi myymänsä penisilliinin. Nyt schnitzel lounaana, tämä oli liian kuiva ja leivitys rapisi pois helposti. Wien, Bieradies, 23.3.2017.

Loncium Carinthi(p)a

Reissun ensimmäinen hotelliolut, dryhopped, 5,7%. Raikas sitrustuoksu, maku on maltaisempi. Alhaiset hapot, aika puhdas, mutta maku on liian etupainotteinen, perä jää ilmaan. Suodatettu tuore siisti olut. Aamiaisella maistuu maltaisempikin IPA. Ostopaikka Wien, Landstrasser Hauptstrasse Interspar.

Brew Age Affenkönig

Imperial IPA, 8,2%. Hyvä vaahto, lähes kirkas kultainen olut. Tuoksu ei kunnolla erottunut, mutta maku mukavasti intensiivisen hedelmäinen mangon ja klementiinin väliltä. Äärimmäisen puhdas hedelmäisyys, ei riitasointuja. Hyvä kuohkeus ja tuoreus, alkoholi ei tunnu ja mallastausta tukee hyvin makua. Katkeruus on vähintään kohtuullista tasoa. Tässähän lähes liikuttuu, niin vain ensiluokkainen IPA löytyi Keski-Euroopasta, kyllähän se taas kestikin. Ehkä liian makea ja heikommin katkera amerikkalaisessa skaalassa, mutta erittäin onnistunut kuitenkin. Brew Age on kiertolaispanija, tehty Gusswerkilla. Sivumennen sanoen kortti ei käy tässä baarissa, vain käteinen. Wien, Fassldippler, 22.3.2017.

Schremser Vienna IP

Ei mitään käsitystä, mitä IP tarkoittaa tässä wiener-tyyppisessä lagerissa. 4,8%. hedelmäpihkainen tuoksu, maku on maltainen, ehkä hieman saippuainen, mutta hyvä tatsi silti. Katkeroakin löytyy. Tämä on aika tasapainoinen puolimoderni olut, ehkä jenkkihumalia kuivana käytetty. Lämmetessä hedelmäisyys korostuu maussakin. Wiener schnitzel oli nyt mauttomampi kuin eilen 7Sternissä, ihan ok kuitenkin. Perunasalaatti poikkeuksellisen hyvää, yleensä en siitä tykkää. Oluessa edelleen lämmetessä on jokin maustevivahde, joka ei ilahduta, jopa jotain inkiväärin tapaista. Kaksi asiakasta tuli sisään, mutta ei tämä hyvältä näytä. Paikka ollut auki jo kaksi tuntia. Wien, Fassldippler, 22.3.2017.

Alefried Klabauter IPA

Fassldippler on craft-baari päärautatieaseman lähellä Wienin keskustan eteläpuolella. Aukesi klo 16, saavuin 10 minuuttia myöhemmin. Ainoa asiakas, kuten saattoi odottaa. Paljon miellyttävämpi baari kuin Charlie P's, raikas ilma, yhdeksän hanaa, kaikki paikallisia crafteja. Session aloitus IPAlla valtakunnan kakkoskaupungista Grazista, 7,2%, lievästi samea. Ananasta ja hartsia maussa. Tuoretta kyllä, pientä hedelmähappamuutta. Katkeruus ei tietenkään kovin kummoinen. Baari panostaa myös Itävallan craft-skenen pullotarjontaan, sieltä löytyisi tikkaajille pariksi illaksi purtavaa, esimerkiksi Brew Agen Eisknacker, iced barley wine, 12,2%. Wien, Fassldippler, 22.3.2017.

Me And Uwe Hop In The Name Of Love

Nyt sitten minulta ja Uwelta APA, siis tällä kertaa Austrian Pale Ale. 5,5%, tehty Hofstetten-panimossa Oberösterreichin osavaltiossa, mitättömän kokoinen nyky-Itävaltahan on silti liittotasavalta. Kevyesti utuinen, neutraali tuoksu. Maku on trooppisen hedelmäinen, aprikoosia hailakasti. Liikaa hiilihappoa tässäkin, runko tuntuu ohuelta. Makeaa karamellia hieman. Ehkä on jo melkein turha mainita, että katkeruus puuttuu oluesta kokonaan. Panimon nimi nyt ei varmaan siihen liity, mutta jotenkin tulee mieleen Paul Simonin biisi Me And Julio Down by the Schoolyard. Wien, Charlie P's, 22.3.2017.

Me And Uwe Go Charlie, It's Your Birthday

Charlie P'llä näyttää olevan oma (tai muuten läheinen) mustalaispanimo Me and Uwe Brewing Company. Synttäriolut on irish red ale, 4,7%, tehty Salzburgin Gusswerkilla. Maltainen tuoksu, maussa kovasti karamellia, liikaa hiilihappoa. Sinänsä puhdas, mutta tylsä ja tyylisuuntakin mielenkiinnoton. Oluen nimi näyttää otsikossa typerältä, mutta se ei ole minun vika, jos panimo ja olut nimetään noin naurettavasti. Wien, Charlie P's, 22.3.2017.

Brauwerk Hausmarke2 Session IPA

Käväisin kirjakaupassa ja yllättäen huomasin, että Rissasen ja Tahvanaisen Kuohuvaa historiaa on käännetty saksaksi, hieno homma. Charlie P's craft-baari Votiv-kirkon kupeessa. Tunkkainen haju, ei pelkästään tupakasta, ensimmäinen tila savuosaa. Baaritiski taaempana, ei muita asiakkaita. Noin 15 hanaa, mutta suurin osa importteja. Brauwerk on kai Ottakringerin Jacobsen-tyylinen craft-kioski, ehkä itsenäinen toimija, mutta samalla Ottakringin alueella. Sessio-ipassa 4,3%. Sameaa, hieman etikkainen tuoksu. Maku hyvin sitruksinen, ohut runko, etikka ei onneksi maussa tunnu. Ei peräkärryä. Aika kovat hinnat, 40 cl 6.30€. Ehkä baarissa hanaongelmia. Tuli toinen asiakas, joka valitti Gold Fassl Spezialin laatua. Halusi ja sai pulloversion tilalle. Musiikkivalintojen perusteella baarin nimi ei viittaa Charlie Parkeriin. Wien, Charlie P's, 22.3.2017.

Salm Wiener Märzen

Toinen näyte Salmin oluista. Meripihkan väri, kuohkea, matalahiilihappoinen. Hyvin hillitty tämäkin. Pientä hedelmäisyyttä, jälkimaku lyhyempi kuin pilsissä. Raikasta kamaa, hyvä juotavuus. Wien, Salm, 22.3.2017.

Salm 1842 Pils

Viileämpi päivä Wienissä, sopiva pitempään kävelykierrokseen Praterin seudulla. Ernst Happelin stadionin vierailukeskus oli poikkeuksellisesti suljettu. Näin täällä 1998 Itävalta-USA -matsin. Nytkin olisi lippuja jäljellä perjantain Moldova-matsiin, mutta ei oikein jaksa vaivautua, myöhäinen peliaikakin. Olen tullut nykyään hieman laiskaksi livefutiksen suhteen. Tonavan rannalla kävin fiilistelemässä valtavaa Hilton Danube -hotellia, asuin siinä vuoden 1993 reissulla. Jatkoin vielä Praterin vanhaan huvipuistoon. Riesenrad ei taida olla enää sama versio kuin The Third Manissa, mutta Harry Limen muisto leijailee paikassa edelleen.

Valtavan Belvedere-linnakompleksin vieressä perinteinen panimoravintola, tuttu jo aiemmilta reissuilta. Täynnä aasialaisia turisteja syömässä. Pils aika maltillinen, näyttää suodattamattomalta. Mallasta ja ohut katkeropotku, erittäin raikasta. Sisäänottaja ohjasi minut ruokailupuolelle, tuli sitten palautetta kun en tilannut ruokaa. Ei minua uloskaan heitetty. Peremmällä olisi ollut pannujen yhteydessä juopottelupuoli. Komea kapea holvikaarisali. Wien, Salm, 22.3.2017.

CREW Republic Drunken Sailor

Saksalaista IPAa craft-baarissa, 6,4%, 40 cl 6,50€, lähellä siis suomalaishintoja. Hieman samea, hyvin sitruksinen, puhdas runko, hyvä katkeruus takatilassa. Yllättävän hyvä, ilman muuta reissun parhaita. Olin jo masentuneena kuvittelemassa, että kukaan ei enää halua rakentaa olueen katkeraa jälkimakua. Tässä sellainen nyt lopulta on. 

Hyvä olut, mutta jotenkin nihkeä tunnelma baarissa, henkilökunta varmaankin palkattu bussipysäkiltä. Ei esimerkiksi löytynyt kännykän lataukseen rasiaa. Nykyäänhän pitäisi modernilla baaritiskillä olla jokaisella istumapaikalla pistorasia, kuten Oulussa Oluthuone Leskinen on asian hyvin huomioinut. Wien, Brickmakers, 21.3.2017.