Kun eilen oli teemana suomalaisten hurmeretki Puolaan, niin nyt on soveliasta paneutua suomalais-puolalaiseen yhteistyöhön. Humalove on käynyt Wąsoszilla panemassa Finnish export stoutia, puolukoilla terästetty vahva stout, 8,5%. Ruista mukana, humalina Herkules ja Citra, kypsytetty sherrytynnyrilastujen ja kahvipapujen marinoimina.
Lähes musta, keskikokoisia kuplia ohuehkossa vaahdossa. Kahvi hallitsee tuoksua kevyen paahteisuuden ohella. Maku on pehmeän vähähiilihappoinen, trooppisen hedelmäinen, paahteisuutta paljon odotettua vähemmän. Puolukka saattaa tukea hedelmäisyyttäkin, happamuutta ei erotu. Kahviakaan ei maussa erityisen vahvasti. Katkeruus on hillittyä, mutta aika kivaa, tässä on lievästi black IPAn filistä. Makeus odotetusti lisääntyy lämmön kanssa, mutta hyvin miellyttävä tasapainoinen olut. Humalove on tehnyt jo monta hyvää olutta ja tämä saattaa mennä aivan kärkeen. Ostopaikka Helsinki, Arabian Alko.
3 kommenttia:
Join seuraavaksi pennsylvanialaisen Victory-panimon Storm King Imperial Stoutin, josta on blogissa arvio jo vuodelta 2008. Hieman erityylinen, ei mitään rönsyjä, mutta 9,1-prosenttisena kuitenkin samalla seinällä kuin Humaloven stout. Eroa löytyy havaittavasti, joten ehkä on hyvä hieman suhteellistaa asetelmaa. Victoryn olut on kuivempi, maitohappoisempi ja varsinkin huomattavasti katkerampi. Maistuu paremmalta ilman ruista, puolukkaa, sherryä ja kahvia. En tyrmää lisäaineita, mutta tässä on esimerkki, jossa hiivalla, ohramaltailla ja humalilla saadaan aikaan mielenkiintoisempi olut. Victory kertoo käyttävänsä myös dekstroosia, siis sokeria.
Pidin myös tavallaan tästä Humaloven tuotteesta, mutta olen samaa mieltä kikkailusta ja maustamisesta. Kun tiirailee Alkon hyllyjä nykyään niin mieleen juolahtaa, että maustaminen on markkinointiin liittyvä asia. Tuote saadaan suomalaiselle uudelle kuluttajalle mielenkiintoisemmaksi kun etiketissä puhutaan puolukoista, lastuista ja pavuista. Tämän olen ainakin lähipiirissäni huomannut. Puristit, joihin itsenikin luen, eivät juuri tällaisista välitä vaikkakin joskus nämä kikkailut onnistuvatkin. Ruis taasen taitaa olla jonkinlaisessa nosteessa kun sitä löytyy joka toisesta IPAstakin nykyään. En tiedä mitä mieltä sinä olet, mutta omasta mielestäni ruis ei tuo mitään toivottua ominaisuutta ainakaan IPAan.
Olin San Diegossa neljä vuotta sitten ja ruis-IPOja oli paljon esillä. Sama trendi on viiveellä menossa vielä täällä. On niitä hyviäkin, mutta ei ruis tosiaan mitään ihmeempää lisäarvoa tuo. Perinnepuolellakin roggen on jäänyt weizenin kylkeen marginaalitapaukseksi.
Lähetä kommentti