Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
tiistai 27. tammikuuta 2009
Lambrate Ligera, real ale
Nyt tärähti eteen huippuolut, American pale ale, hallitsevaa humalaisuutta, tämäkin vain 4,8%. Real-systeemi ei ehkä täysin oikeaoppinen, olut on hyvin amerikkalaistyyppinen. Mallasrunko voisi olla aavistuksen vahvempi, mutta humalointi on kerrassaan nautinnollinen, hedelmäisyyttäkin on, mutta ei epämiellyttävää makeutta. Nyt soitetaan jo CCR:ää. Yliaktiiviset paikalliset häiritsevät jo olutnautiskelua, pöydässä yksi chileläinenkin. Milano, Birrificio Lambrate, 22.1.2009.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti