sunnuntai 27. elokuuta 2017

Ocelot Restless Dreams IPA


Gene Bonventre ehdotti kävelyä Meridian Pint -baariin, kuulemma 20 minuuttia. Hieman epäilytti, koska itse olin arvioinut baarin olevan liian kaukana ja ehkäpä hieman arveluttavallakin alueella ChurchKeystä pohjoiskoilliseen. Alkumatka todella vilkasta huvittelukatua 14th Streetiä pitkin pohjoiseen, jossa Gene esitteli 1960-luvun lopun mellakoiden tuhoja. Sitten itään U Streetiä, aiemmin mustien alueen keskeisintä katua. Tänne sijoittuvia George Pelecanosin rikosromaaneja pidän alan huippuina, joten hyvää fiilistelyä, näyttävä muraalikin osui kohdalle. Tässä vaiheessa putosin kartalta, kun jatkettiin pikkukujia eteenpäin mm. Genen entisen asunnon liepeiltä kauas pohjoiseen, lopulta pitkin 11th Streetiä. Kävelymatkaa tuli lähemmäs tunti, pientä jekutusta Genen taholta, mutta kyllähän baari sieltä löytyi. Aivan loistavaa, omatoimisesti olisi tämä baari jäänyt kokeilematta.

Hyvin vilkasta katutasossa, siirryimme kellaribaariin, jossa kuulemma  asiantuntevammat baarimestarit, olleet aiemmin ChurchKeyssä töissä. Hyvin valittu monipuolinen valikoima, 25 hanaa lähinnä paikallisilta panimoilta, mutta jostain syystä ei yhtään juuri DC:stä. Ensimmäisenä IPAa Virginian puolelta Dullesista. 6,8%, Hallertau ja Waimea, mielenkiintoinen yhdistelmä. Samea, hyvin hedelmäinen, mehukas, katkera. Hyvin puhdas. Washington DC, Meridian Pint, 26.8.2017.

Ei kommentteja: