lauantai 31. elokuuta 2024

Hagström Wee Heavyn keittopäivä





































Viime kesänä oli niin hauskaa keittää Hagström Kemiönsaarella, että halusimme käydä siellä uudestaan. Kun Jonas Sahlbergkin oli halukas jatkamaan perinnettä, niin päädyimme taas Salon asemalle perjantaiaamuna. Jonasin kyydillä panimolle, jossa mäskäys oli jo käynnissä. Tyylisuunnaksi valikoitui tällä kertaa vahva skottiale wee heavy. Ei ehkä kovin tyypillinen tapaus Hagströmin tähänastisessa tarjonnassa, mutta päädyimme kokeilemaan nyt tätä. Ei tule olemaan aivan tyylin vahvimmasta laidasta, alkoholia noin 7,9 %. IBUja täysin tyylinvastaisesti 80, katkerojen päävastuussa Columbus ja muuten päähumalana Bramling Cross. Useita eri maltaita, tummaa punaruskeaa väriä tavoitellaan.


Homma sujui tuttuun tapaan humalia kattilaan heittäen. Pientä draamaakin esiintyi, kun halusimme uudet Hagström-paidat tähän keittotapahtumaan mukaan. Logistiikkayhtiö UPS sössi homman pahasti ja painatusfirma sai paidat vasta perjantaiaamuna. Firman toimitusjohtaja toi sitten paidat itse Kimito Brewingille puolen päivän aikaan, juuri kun olimme poistumassa panimolta lounaalle. Tiukalle meni, mutta ehtipä kuitenkin. 


Nautimme ohessa talon virvokkeita ja iltapäivällä olut saatiin jo käymistankkiin. Siirryimme Jonasin asuinresidenssiin noin 10 km päähän. Sieltä jatkoimme Jonasin venellä Pedersåsta noin 20 minuutin merimatkan salmea pitkin pohjoiseen Mathildedaliin. Tuulen vire veneessä oli todella raikastavaa hiostavan panopäivän päälle. Kävin Mathildedalissa viisi vuotta sitten ennen koronaa, jolloin Kyläpanimoa isännöivät Tuomo Holm ja Robert Kubala. Panimolla on sittemmin ollut monenlaisia vaiheita, mutta Jonasin mukaan tilanne on nyt vakaantumassa. Harmittavasti emme ehtineet tavata Stadin Panimolta tuttua Juhania, joka pyörittää nyt Mathildedalin tuotantoa. Joimme kuitenkin Terho-ravintolassa pari olutta. IPLssä (ikävästi Indian Pale Lager) oli jokin mausteinen lisäys, mutta muuten se oli ihan ok. Samaa ei voi sanoa ikävä kyllä Teijo IPAsta, joka näytti rumalta ja maistui epämääräiseltä.


Ukkosen kaukainen jyrinä oli kuulunut pitkin iltapäivää ja märkä kuuro sattui päälle, kun olimme Terhossa. Onnekkaasti mitään sadetta ei osunut veneilyjaksojen kohdalle. Palasimme siis Jonasin asunnolle, jossa hän perheineen järjesti vielä illallisen. Linus rakensi kastikkeen, johon sisältyi Hagström Baltic Porteria. Pääsimme siis ensi kertaa syömään Hagströmiä. Monenlaista juomaakin oli tietysti tarjolla, mutta sosiaalisessa tilanteessa en paljoa ehtinyt merkintöjä tehdä. Poikkeuksena Metaphoré Colosseum of Life Jonasin kellarista. 5,7 %, tšekkiläinen wild ale. Vaaleaa. sameaa, hapan tuoksu. Hedelmäinen, ei kovin hapan maku. Ei jälkimakua ja hieman tukkoinen. Voisi olla happamampi, sinänsä ihan ryhdikäs. Ilta venyi melko pitkäksi mm. jalkapallosta keskustellen. Laadimme mm. Jonaksen kanssa listat kaikkien aikojen top ten -jalkapalloilijoista. Suhteellisen yhteneviä listat oli, vaikka Jonas unohti Maradonan ja minä en edelleenkään lämpene Cristiano Ronaldolle.


Aamulla poikkesimme vielä panimolla tsekkaamassa, että käyminen on lähtenyt suunnitellusti vauhtiin. Sitten Jonas heitti meidät takaisin Salon asemalle. Hauskaa oli taas ja tuskin yhteistyö vielä tähänkään jää. Kiitoksia taas mahtavasta isännöinnistä. Wee Heavy on valmista lokakuun puolivälissä.

2 kommenttia:

Jussi K kirjoitti...

Nyt on kova tyylisuunta valittu, skottialeja on harmillisen vähän tarjolla. Iso-Kallalla oli muistaakseni Bellywasher muutama vuosi takaperin mutta äkkiseltään ei tule mieleen muita suomalaisia vastaavia.

Ari Juntunen kirjoitti...

Olarilla oli pari vuotta sitten Wee Doze, subject-matter expert Janne Koskennniemen suunnittelema wee, joka oli erinomainen. Tosin 10,5 %, eli aika lailla vahvempi kuin Hagströmin tulkinta. https://arijuntunen.blogspot.com/2022/07/haze-wave-festival-2022.html