Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
torstai 6. syyskuuta 2007
Hook Norton Old Hooky, real ale
Ehkä tuli liian aikaisin ahnehdittua, aavistuksen samea vielä. Punapuun ruskea väri, tuoksussa ikävästi etikkaa, samoin maun ensituntumassa huulilla. Hieman yllättävää, vasta avattu cask, yleensähän etikkaisuutta kerääntyy kun olut on menossa vanhaksi avatussa tynnyrissä. Ehkä kuljetuksessa tapahtunut jotain poikkeuksellista. Joissakin oluen nettiarvioissa puhutaan happamista vivahteista, mutta kyllä tämä minusta oli virhemaku. Muistelen ainakin Tukholmassa juoneeni hienoa Old Hookya. Real alen kanssa nyt aina on tämä vaara. Oluesta pystyy kyllä aistimaan maltaisen bitterin ominaisuuksia, jälkimaku on hienovaraisen humalainen. Oluthuone Leskinen, 6.9.2007.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti