perjantai 25. helmikuuta 2022

Andre de Toth: Crime Wave


 Klassisen kauden film noir -yksilön ensikohtaaminen on nykyään suuria tapauksia, varsinkin teatterioloissa. Regina esitti vuoden 1954 Crime Waven dvd:ltä, mutta kuvan laatu kohtuullinen. En siis todellakaan ole tätä ennen nähnyt. Kuvattu 1952 Los Angelesin downtownissa, Burbankissa ja Glendalessa, julkaistiin ensin Euroopassa 1953. Ohjaaja de Toth unkarilaissyntyinen ammattimies, teki ryhdikkäitä westernejä, mm. noirahtavan Ramrodin. Varsinaisista noireista on tunnetuin vuoden 1948 Pitfall, jota en ole vieläkään onnistunut näkemään. Myös Crime Wave saa Matti Salon definitiivisen Seinä vastassa -kirjan hakemistossa kolme riviä, mikä on aina luotettava laatusuositus. Elokuva on esitetty myös nimellä The City Is Dark. Suomalainen nimi on samantapainen Kaupungin pimeydessä, en tosin tiedä milloin ensiesitys sillä nimellä, alunperin kiellettiin täällä. 


Kiellon syy selviää heti avauskohtauksessa, huoltoaseman ryöstö kääntyy väkivaltaiseksi Doris Dayn laulaessa ääniraidalla. Poskijuonteinen Charles Buchinsky/Bronson yksi konnista. Pienellä budjetilla tehty teos, realismia muutenkin kuin kuvauspaikoissa. Yöllä kaikki tuntuu tapahtuvan, sadettakin on Etelä-Kaliforniasta löytynyt. Vain 73 minuuttia, tyhjäkäyntiä ei juuri tarinaan jää.  Varsinainen juoni kiertyy entisen vankilakundin pyristelyyn irti vanhoista kavereistaan. Sterling Hayden esittää vaihteeksi hammastikkua pureskelevaa itsepintaista poliisia. Kolmas kulttihahmo Timothy Carey vetää pienen cameon, mieleenjäävästi taas. Ei ehkä kuitenkaan unohdettu mestariteos, mutta taattua laatua kyllä. Ilmeisesti itse genren kovimmat jätkät Jean-Pierre Melville ja James Ellroy ottivat tästä vaikutteita. Kubrickin The Killing on lähes jatko-osa näyttelijävalintoja myöten. 



Ei kommentteja: