Heineken Studio Mokum 750

Turvatarkastuksen sisäpuolella Amsterdamin 750-vuotisjuhlaolutta megapanimolta. 5,5 %, suodattamaton vehnälager, mausteita. Melko ruskea, melko samea. Maltaista on, kohtuullisen täyteläistä. Mausteet ei erityisemmin tunnu. Mauttomaksi tietysti jää kokonaisuutena. Amsterdam, Schiphol, Salon, 17.3.2026.

Texels Skiller Wit

Texels-putki jatkuu, nyt witbier, tässäkin 5,0 %. Hyvin yrttinen ja mausteinen, korianteria ainakin. Raikkautta löytyy silti. Wit on yksi niistä harvoista oluttyyleistä, joihin lisäaineet mielestäni kuuluu. Eihän koko witiä olisi olemassakaan reinheitsgebotilla. Mutta ei se mielityylejäni silti ole. Tämä on kuitenkin ryhdikäs yksilö ilman muuta. Kesällä tietysti parhaimmillaan. Ainakin täällä uusi tuote, baarimestari pyysi makuarvion tästä. 

Tämä on sivumennen sanoen blogin postaus numero 19000. Ensi vuoden toukokuussa blogi täyttää 20 vuotta. Jos nykyinen tahti säilyy, niin silloin 20000 kasassa. Amsterdam, Schiphol, Café Rembrandt, 17.3.2026.

Texels Skuumkoppe

Lisää Texelsiä toisessa lentokenttäbaarissa. Tässä tavoiteltu pubimaisuutta ja oluet tarjonnan keskiössä. Hefeweizen, 6,0 %. Vehnäesteriä on tuoksussa. Kuivahko maku, ei juuri banaania. Hedelmäisyyttä kevyesti, mutta tämä oli kyllä aika vaisu tapaus. Amsterdam, Schiphol, Café Rembrandt, 17.3.2026.

Texels Zeebries Blond

En saanut millään selvää baarimestarin ääntämyksestä, mutta tämä kai baarin seasonal beer Texelin saarelta on. "Winterblond". 5,0 %. Keskiruskea ja samea. Melko paksu, esteriä ja hedelmäisyyttä. Yllättävän maukasta tällaisessa paikassa. Täyteläistä ja tyylissään tasapainoista. Amsterdam, Schiphol, Grand Café Plaza, 17.3.2026.

Oedipus Mannenliefde

Viimeiselle päivälle ei oikein mitään ohjelmaa. Velttoilin hotellilla ja sitten junalla Delftistä suoraan Schipholiin. Lentokenttäbaarissa maustettua saisonia, 6,5 %. Sorachi Ace humalana myös. Melko sameaa, esterinen ja mausteinen tuoksu. Mausteet korostuvat maussakin. Oikein raikasta kuitenkin. Amsterdam, Schiphol, Grand Café Plaza, 17.3.2026.

Kaapse Baxbier Hanz Imperial Baltic Porter

Doerakia vastapäätä kanavan toisella puolen Klooster-niminen kulmabaari. Tämäkään ei Untappdissa, vaikka tarjolla 30 hanaa. En meinannut aluksi uskoa, että kyse hanoista. Tietysti paljon importteja, mutta kiinnostavaa olisi, jos olisi aikaa. Jouduin tyytymään tähän 11-prosenttiseen rotterdamilaiseen balttiporteriin, jossa kollaboraattorina Groningenin Baxbier. Ikävä kyllä saattaa olla kardemummaa seassa. Sitä en tietenkään ennen tilausta tiennyt. Se tuntuu jo tuoksussa. Ei siitä pääse maussakaan eroon, mutta paahteisuutta ja ehkä vähän maltaisuuttakin löytyy. Olisin varmaan voinut viimeisen oluen valita paremminkin. Mutta tällä mennään. Makeakin tämä on, mukana myös lakritsaa. Yleisvaikutelma kuitenkin yrttisen mausteinen, joka ei tietenkään vastaa ollenkaan omaa mielikuvaa Itämeren porterista. Mutta täällä Pohjanmerellä on omat jutut. Delft, Café Het Klooster, 16.3.2026.

Texels Tuunwal Tripel

Isommalta panimolta tripel, 8,5 %. Texelhän on läntisten Friisien suurin saari Amsterdamista suoraan pohjoiseen. Taitaa olla koko Alankomaiden suurin saari. Reinin suistossa saattaa olla jokin suurempi veden ympäröimä alue. Lähes kirkas ja kultainen. Esteriä, hedelmää ja pippuria. Selvästi täällä tiedetään, mistä tripel koostuu. Hyvin kuiva, mausteisuus jaksaa kantaa jälkimakuun asti. Oikein näppärä. Ehkä tästä vielä jokin syvyys tai monimuotoisuus verrattuna kovimpiin klassikoihin uupuu, mutta toimii kyllä hienosti. Delft, Doerak, 16.3.2026.

Moersleutel Blueprints: Suitcase

Kanavan rannassa konstailematon biercafé, ei ollut Untappdissa, mutta 12 hanaa, joissa pari mielenkiintoista. Alkmaarista tuplasumu,  8,5 %, Columbus, Talus, Citra. Vaaleaa ja sameaa. Todella raikas sitruksinen tuoksu. Pehmeää kuivaa mehuisuutta maussa. Appelsiinia on, hyvin puhdaspiirteistä ja nautinnollista. Ei katkeruutta, mutta hieno juotavuus. Talus ei pääse liikaa häiritsemään. Delft, Doerak, 16.3.2026.

De Hoorn Cornet Gold Blond

Belgiasta blondea tonnikalapizzan kylkeen, 5,8 %. Kultaista, hieman sameaa. Kevyesti esterinen tuoksu. Mainostetaan 'oaked' termillä, jotain puumaisuutta on aromeissa. Kuiva mausteinen maku, esterejä ja hedelmäisyyttä, ihan näppärää. Tammisuutta on maussakin. Tai paahtoleipää, miten sen nyt aistii. Delft, Pavarotti, 16.3.2026.  

Delftse Brouwers Tripel

Lisää delftiläistä, nyt tripel, 8,7 %. Vaaleanruskea, samea, valkoinen vaahto. Hyvin esterinen ja hedelmäinen aromi. Pehmeää makua, pippurisuus puuttuu, mutta tuoksun aromit jatkuvat hyvin maussa. Hyvin puhdasta ja raikasta. Tässä on ehkä panimon vakuuttavin olut tähän mennessä. Nautinnollista kamaa. Delft, Delfts Brouwhuis, 16.3.2026.

Delftse Brouwers Dansende Duif

Jukka Ilmosen vinkistä päätin kokeilla talon grisetteä, 4,3%. Sangen ruskea, lievästi utuinen. Kunnon esterituoksut. Maussa on pehmeyttä, kevyttä happamuutta. Hyvin kuivaa, jotain oksaista puumaisuutta. Mausteisuus lisääntyy lämmetessä. Onhan tämä mukavaa. Jälkimakua ei ole ollenkaan.  Delft, Delfts Brouwhuis, 16.3.2026.

Delftse Brouwers IPA

IPA ruskea, mutta yhtä samea kuin NEIPA. Lähestyy jo IPA-vahvuutta eli 6,6 %. Hieman karamellinen tuoksu. Kinuskinen on makukin. Siis melkein diasetyyliä.  Tämä ei nyt kyllä ole onnistunut millään mittarilla, ikävä kyllä. Edetessään hedelmäisyys tulee kyllä esiin, mutta taitaa olla liian myöhäistä. Katkeruutta tästä ei löydy. Delft, Delfts Brouwhuis, 16.3.2026.

Delftse Brouwers NEIPA

Baarissa olisi St.Patrick's Day -tuotteita, mutta jatkan tietysti talon omien tuotteiden läpikäymistä. Sessiosumussa oikein asianmukainen ulkonäkö, 5,6 %. Ananasta ja mangoa tuoksussa. Maussa herukkaa, papaijaa, limeä ja hieman mausteisuutta. Kuiva ohuehko runko ja hieman jälkimakua. Oikein tyylikäs suoritus. Delft, Delfts Brouwhuis, 16.3.2026.

Delftse Brouwers Oerpils

Kaupungin panimobaari olisi kai ollut auki jo aamupäivällä, mutta epähuomiossa päädyin paikalle vasta klo 13. Mielyttävä brewpub, 13 omaa olutta hanassa. Aloitin "eteläbaijerilaisella" pilsnerillä, 5,0 %. Kirkas ja kultainen. Hyvin maltainen, täyteläinen hieman makea. Vain 15 IBU, joten ei todellakaan katkera. Miellyttävää kuitenkin. Johanna Siikin suositteluosastoa tämäkin ja oikeastaan koko Delftin kaupunki. Delft, Delfts Brouwhuis, 16.3.2026.

Uiltje Dalons Mr. Anderson, Welcome Back

Haarlemista tripla-IPA, kumppanina ranskalainen panimo. 9,5 %, melko punaista. Tuoksu melko neutraali. Hedelmäistä on, melko intensiivistä. Pehmeää mehuisuutta, vaikka väri epäilytti. Ehkä olkoholi nyt kuitenkin iskee läpi hennosti. Jälkimaku jää tyhjäksi. En oikein vakuuttunut. Delft, Hanno, 16.3.2026.

Noordt Tripel

Sateet tuntuvat väistyneen, mutta tuuli pysyy navakkana. Tunnin junalla Tilburgista Bredan ja Rotterdamin kautta Delftiin. Delft on Rotterdamin ja Haagin välissä, mutta tällä turneella skippaan molemmat suurkaupungit, jotka tulivat tutuiksi jo 90-luvulla. Samoin jätän Amsterdamin sivuun. Delft on äärimmäisen idyllinen paikka paikalliseen tyyliin, kanavia ja kirkkoja. Hotellihuone ei vielä vapaana, joten kiertelin kaupunkia. Olutta löytyi Hanno-nimisestä kahvilabaarista, värikäs ja valoisa paikka. Rotterdamista tripeliä, vain 7,5 %. Punaista, esterinen ja hedelmäinen tuoksu. Makeahko maku, karamellisuuttakin. Esterisyyden vuoksi kyllä belgiksi tuntee, mutta tripeliksi ei kyllä tyylinmukainen. Delft, Hanno, 16.3.2026.