Uusi-Seelanti - Suomi 0-2

Merkillinen harjoitusottelu Aucklandin rugbykattilassa Eden Parkissa. Katastrofaalisista MM-karsinnoista toipuva Suomi kohtasi lopputurnaukseen varsin heikkojen vastustajien kustannuksella selvinneet isännät. All Whiteseilta puuttui loukkaantunut Nottinghamin veteraanikärki Chris Wood. Pohjanpalo kapteenina ja taisivat olla ensi kertaa yhtäaikaa kentällä Walta, Skyttä ja Suhonen. Puolustuksessa mm. Samuli Miettinen, maalissa Viljami Sinisalo. Oikealla laidalla Nikolai Alho, joka tuntuu olevan untouchable. Noin 15000 katsojaa. Suomi aktiivisempi alussa, mutta melko hidas tempo. 25 minuutilla Pohjanpalo upeasti puski Waltan kulman korkealta alanurkkaan. Heti perään isäntien pakki Paynen veto vähän ohi. Se oli oikeastaan heidän ainoa tilanteensa avauspuoliajalla. Skytän kulmastakin hyvä kuvio, Antman nousi takanurkalle, mutta veto kohti maalivahtia. Tauolla paljon vaihtoja, sisään mm. Kasper Paananen, Ryan Mahuta, Tony Miettinen ja Jaakko Oksanen. Peli muuttui sekavammaksi. Walta kiskoi näyttävästi yläriman alareunaan voimalla. Puolittaisia tilanteita Uudella-Seelannillakin. Suomen vastahyökkäys 85. minuutilla, Keskinen pääsi ylös, syötti boksiin Oksaselle, joka sijoitti verkkoon. Hyvä tulos, ajoittain pirteää hyökkäyspeliä. Mutta vastustaja heikko, Suomen puolustusta ei haastettu juuri ollenkaan. 

Olari WYRM

WYVERNin kaksonen, jossa humalauutteet puristettu Mosaicista. Keskisameaa tavaraa. Pehmeää, kuivaa, hedelmäisyyttä. Katkeruutta keskitasoisesti. Trooppinen hedelmäisyys ehkä hallitsevin elementti. Hyvin samanlaisiahan nämä on, humalat tuovat eri vivahteet. Kokonaisuutena ehkä eivät kuitenkaan Olarin parasta A-ryhmää, vaikka hyvinkin miellyttäviä. Olarin Panimo Konepaja, 26.3.2026. 

Olari WYVERN

Oulusta pari tuntia junalla Kajaaniin, parin tunnin pysähdys, sitten seitsemän tuntia Savon rataa Pasilaan. Tallustelin koleassa illassa Konepajalle, jossa Olarilta humalauutekaksoset samaan aikaan julkaistuna growlereissa. Molemmissa 7,2 %, muuten sama IPA, mutta eri uutteet. Ensin Citrasta värkätty liemi. Lievästi samea, tai suhteellisen samea. Pehmeää, hieman karamellista, silti kuivaa. Katkeruutta on mukavasti. Olarin Panimo Konepaja, 26.3.2026.

Amager Pixie Prowler

Pyörähdin vielä Maikkelissa, kun huomasin sieltä löytyvän ennenkokeilemattoman kööpenhaminalaisen. Ja tietysti vastassa oli myös uusi sosiaalinen tilanne. 6,2 %. Todella samea, keltainen. Sitruksinen tuoksu. Paksua mehuisuutta. Puhdasta ja täyteläistä. Sitrus hallitsee, ei katkeruutta. Ei makeutta, kuiva kokonaisuus. Aika hyvää ainakin tässä vahvuusluokassa. Oulu, St. Michael, 25.3.2026.

Pikkarala Wellington

Varsin kovaa sadetta Hartaanrannassa, joten bolttasin keskustaan. Leskisestä löytyi lisää paikallista uutuusolutta. Pikkarala on nyt saanut oman tuotantonsa käyntiin Oulunsalossa. Kunnianhimoisesti ensimmäisenä maistoon osuu ESB, 6,2 %, 41 IBU.  Kaunis meripihkan väri. Maussa maltaista pähkinäisyyttä vahvasti, kuiva runko. Varsin puhdasta ja pehmeää. Suhteellisen  ryhdikäs suoritus. Ei tässä Fuller'sin monimuotoisuutta ole, mutta sitä tuskin kukaan odottikaan. Sosiaalinen tilanne jatkui täälläkin, henkilöt vain vaihtui. Oulu, Leskinen, 25.3.2026.

Varikko Törsti

Vahvemmassa heizissä 8,0 % ja melkein samat humalat kuin Chirppyssä, Ekuanot, Cashmere ja Mosaic. Sameaa, tummahkon keltainen. Kuivahko hedelmäinen tuoksu. Kuohkeaa. Sitrusta, appelsiiniä ja mandariinia maussa. Kuiva runko, lievä katkeruus. Ehkä voisi olla pehmeämpi, ei aivan Varikon parhaiden tasoa. Söin tällä kertaa savuporopizzan. Oulu, Varikko, 25.3.2026.

Varikko Chirppy

Uusista Varikon sumuista kevyempi, 6,3 %.  Ekuanot pääroolissa, mukana myös Riwaka, Cashmere ja Mosaic. Sameaa ja vaaleaa. Hedelmää on täyteläisesti. Ananasta varsin kuivasti. Mausteisuutta persoonallisemmin. Katkeruutta ei paljon, mutta tuntuu kuitenkin. Tuttuun Oulu-tapaan sosiaalinen tilanne tiivistyi ja muistiinpanot jäivät lyhyiksi. Oulu, Varikko, 25.3.2026.

Varikko Hartaa Keller Spesial

Siirryin taproomin puolelle. Varikolta oli taas ilmaantunut kolme uutuutta. Hartaa Hellesistä Keller-versio, josta jätetty pois prosessin kirkastusvaiheita. Oluen julisteessa tosiaan noin kirjoitettu Spesial. Untappdissa oluen nimessä Kellerfest. Varikon Aki Saarenpää tarjoili kaksikin mukia olutta, joissa pieniä sameuseroja. 5,0 %. Hyvin vaalea. Lievästi utuinen. Maltainen tuoksu. Täyteläisyyttä ja leipäisyyttä löytyy. Tykkään tästä enemmän kuin perusversiosta. Oulu, Varikko, 25.3.2026.

Hagström Maibockin koemaisto

Varikolla tehty Hagströmin Maibock on jo viimeistelyvaiheessa, joten pyörähdin maistelemaan statusta. Kanniaisen Timo laski tankista tavaraa lasiin. Kuohkea, kuiva, maltainen. Kukkaisuutta. Todella katkera. Täyteläinen. Yrttejä. Pyöreä. Puhdas. Lievää makeutta. Hunajaa. Todella hyvää kamaa on taas tulossa, tämä on juuri sellaista kuin tavoiteltiin. Hagströmin olut #20 on yksi parhaista. Julkistus pääsiäisen jälkeen. Oulu, Varikko, 25.3.2026.

Witzgall Vollbier

Baijerista vielä Lönnrotinkadulla päivän toinen vollbier, tämäkin helles. Yllättävän samea, 4,7 %. Kellerbier-fiilistä, maltaisuutta, hieman hedelmäisyyttä. Hieman makeampi, nokare katkeruuttakin. Hiilihappoa melko paljon. Hienoa kamaa tämäkin, mutta varmaankin Knoblach oli tänään parempi. Pikkulintu Ruttopuisto, 24.3.2026.

Deya Two Flints Superliminal Messaging

Vahvempi versio edellisestä, 8,0 %. Motueka ja Dolcita. Sama ulkonäkö. Hyvin raikas ananastuoksu, mangoa myös. Pehmeää ja täyteläistä hedelmäisyyttä on tässäkin. Toimii mukavasti. Vaikea sanoa kumpi versio parempi, ehkä käännyn tämän vahvemman puoleen, vaikka baarissa oli erilaisiakin näkemyksiä. SalamaNation, 24.3.2026.

Deya Two Flints Liminal Messaging

Länsi-Englannista sessiosumua, 6,3 %. Citra, Motueka, Dolcita. Vaaleaa ja sameaa. Hyvin raikas sitruksinen tuoksu. Tasapainoinen hedelmäisyys, paljon trooppisiakin elementtejä. Limeä ja passionia. Dänkkiä makua myös. Täyteläisyyttäkin löytyy hyvin vahvuuteen suhteuttaen. SalamaNation. 24.3.2026.

Knoblach Schammelsdorfer Helles Naturtrüb Vollbier

Baijerista helles monimutkaisella nimellä, 4,7 %. Kirkasta, ehkä pientä utua. Maussa kuivaa maltaisuutta, lähes paahtoleipäisyyttä. Ei katkeruutta, mutta sitä en odottanutkaan. Oikein mainio osoitus taas Baijerin pikkupanimoiden laadukkuudesta. SalamaNation, 24.3.2026.

Thornbridge Cartwheeler

Altbieriä Derbyshirestä, asianmukaiset lasit One Pintissa. 4,8 %, Noble-humalaa. Oikea tumma meripihkan väri. Kirkas. Pähkinää tuoksussa vahvasti. Maussa myös pähkinäisyyttä runsaasti, hyvin kuivaa, jopa jälkimaun katkeruutta löytyy. Onpas tyylinmukainen tapaus ja makua saattaa olla enemmän kuin joissain Düsseldorfin originaaleissa. Oikein nautinnollista. One Pint, 24.3.2026.

Brewski Etienne

Pitkästä aikaa Helsingborgista sumukaljaa. 7,0 %. "Double oated NEIPA", Dolcita ja Citra. Vaaleaa ja sameaa. Sitrustuoksua. Maussa hieman happamuutta tai ainakin mausteisuutta. Jotain epämiellyttävää sivumakua tässä on. Ei kolise tänään tämäkään. Barley & Bait, 24.3.2026.

Buxton Double Double Back

Derbyshiresta NZ-tupla-IPA, 8,0 %, 23 IBU. Nelson Sauvin, Wai-iti, Waimea, Kohatu. Appelsiinimehun näköistä. Makeaa trooppista makua, ehkä liiankin makeaa. Sinänsä puhdasta, mutta taaskaan ei katkeruutta. Jotenkin ei jytissyt. Barley & Bait, 24.3.2026.

Maku Kesä NEIPA, cask ale

Aurinko paistaa, mutta pirullisen kylmä ja navakka tuuli Jätkäsaaressa. Kesäsumussa 6,0 %. Todella sameaa, keskikeltaista. Maussa on pehmeyttä ja hedelmäisyyttä, miksei kuohkeuttakin. Hedelmäisyydessä kuitenkin ikävä karamellinen sivumaku. Ei erityisen voimakas, mutta tuntuu silti. Ei jälkimakua ollenkaan. Barley & Bait, 24.3.2026.