Éric Rochant: Le Bureau des légendes, 4.kausi

Ranskalaisen vakoilusarjan neljäs kausi julkistettiin vuonna 2018. Mathieu Kassovitzin näyttelemä kaksoisagentti pakenee Ranskasta Venäjälle ja joutuu siellä odotetusti vaikeuksiin. FSB painostaa hänet kolmoisagentiksi. Sarjassa esitetään ehkä nykykatsannossa ymmärtävä näkemys Venäjästä, tai ainakin venäläisistä. Se oli ennen suurhyökkäystä Ukrainaan 2022 melko yleistä. Silti Moskovan kohtaukset Lefortovon vankilassa kuuluvat koko sarjan pysäyttävimpiin. Tämä kausi keskittyykin pitkälti tapahtumiiin Venäjällä. Kassovitziin liittyen DGSE soluttaa kahtakin agenttiaan Venäjälle, toinen on Iranista ja Bakusta tuttu seismologi, toinen nuori tekoälynörtti. Ukrainassakin vieraillaan ja koko kausi huipentuu operaatioon, joka naamioidaan "separatistien" teoksi. Venäjän tapahtumien ohella kuljetetaan arabimaissa sivujuonta, jossa Artus-koomikon esittämä pyylevä analyytikko jahtaa Isiksen johtohenkilöitä. Kuivaa huumoria tulee jonkin verran kenttätöihin tottumattoman analyytikon rymistelyistä kovissa paikoissa. Uskottavuus hieman heikkenee näissä kohdissa. Analyytikon mukanaoloa perustellaan hänen kuulustelukyvyillään, mutta ei hänen läsnäolonsa olisi tarpeellista itse kiinniotto-operaatioissa. Ja vielä kolmaskin juonihaara on tietysti Pariisissa. Siellä toimistojuonittelu pääsee jo äärimmilleen. JJA:ksi (viittaus CIA:n myyräjahtaaja James Jesus Angletoniin) kutsuttu sisäisen tarkastuksen johtaja ottaa tähtäimeen peiteagenttiosaston päähenkilöt, joita hän pitää Kassovitz-petturin suojelijoina. Ehkä tämäkään kausi ei aivan noussut kahden ensimmäisen tasolle, mutta laatu on edelleen lähes ainutlaatuista. Covid katkaisi sarjan teon, mutta vielä itselläni on viides kausi katsomatta.

Ranska - Paraguay 1-0

Muistan kohtuullisen hyvin, kun 1998 Ranska voitti Lensissä kotikisoissaan Paraguayn 1-0. Silloinkin pelattiin pääsystä neljännesfinaaliin ja Paraguay puolusti tiukasti, mutta ei rikollisesti. Laurent Blanc teki jatkoajalla voittomaalin. Nyt USA:n 250v-syntymäpäivänä USA:n syntymäkaupungissa Philadelphiassa Ranska oli vieläkin suurempi suosikki ja argentiinalaisen valmentaja Alfaron johdolla Paraguay valitsi toisenlaisen taktiikan. He lähtivät hakemaan rangaistuspotkukilpailuvoittoa, johon he ylsivät Saksaa vastaan. Ja nyt kaikin mahdollisin keinoin häiritsemällä Ranskan pelaajia. Suurin nilkki oli keskikenttäpelaaja Matías Galarza, joka löi nyrkillä vastustajaa ainakin viisi kertaa. Kyseessä oli selvästi yhteisesti Alfaron johdolla sovittu taktiikka, koska myös muut Paraguayn pelaajat tekivät samoin, tosin hieman Galarzaa peitellymmin. En muista nähneeni vastaavaa sitten 1970-luvun tällä tasolla. Erikoisinta tässä oli uzbekistanilaisen tuomarin toiminta. Galarza ei saanut edes keltaista korttia, vaikka mies olisi pitänyt passittaa suoraan vankilaan. Ei varoitusta saanut kukaan muukaan paraguaylainen. Sen sijaan kolmea ranskalaista uzbekki rankaisi kortilla. Uzbekistan kuului Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitossa uhrit (kuten sotavangit) olivat syyllisiä. Uzbekistanissa esiintyy myös tietääkseni laajamittaista korruptiota ja väistämättä jonkinlainen lahjonta tulee mieleen. Teoriaan ei sovi se, että tuomari kuitenkin VAR-tarkastelun jälkeen antoi Ranskalle rangaistuspotkun, joka ratkaisi ottelun. Ehkä VAR-tuomarit eivät antaneet uzbekille mitään muuta mahdollisuutta. Mysteeriksi jää sitten vielä se, miksi VAR-tuomarit ja muut avustavat tuomarit antoivat Paraguayn sikailun mennä läpi.   

Philadelphiassa oli lämpöä +37 C, mutta erityisemmin se ei pelitempossa näkynyt. Ehkä Mbappé  ja kumppanit välttivät kaikkien pisimpiä spurtteja. Ranska piti palloa, mutta ei saanut luotua ennen taukoa yhtään tilannetta. Paraguaylla oli hyvä maalivahti Gill ja kenttäpelaajat sotkivat ranskalaisten kuviot. Tauon jälkeen Ranska nosti tempoa ja tilanteita alkoi syntyä. 50. minuutilla maalivahti Maignon avasi todella pitkällä potkulla Mbappén läpiajoon, mutta jotenkin hän onnistui sössimään viimeistelyn. Sitten 65. minuutilla Barcolan tilalle tullut Doué kaadettiin selvästi boksissa ja Mbappé pystyi pilkulta rankaisemaan, vaikka paraguaylaiset käyttivät häirinnässään kaikkia vilppejä. Huvittavin tapaus oli yritys survoa kentän rangaistuspilkku kuopalle kengillä. Alfaron taktiikka siis kusaisi ja hän ei pystynyt muuttamaan kurssia. Ei tässä Paraguayn joukkueessa tainnut ollakaan maalintekoon kykeneviä resursseja. Rikollisilla otteilla jatkettiin loppuun asti, mutta käsittääkseni vakavampia loukkaantumisia ei onneksi sattunut. Kohtuullinen seuraus tästä olisi Paraguayn sulkeminen kansainvälisestä toiminnasta vähintään 10 vuodeksi, mutta eihän FIFA sellaista tee. Ehkä uzbekkijuristi sentään kotiutetaan kisoista.

Marokko - Kanada 3-0

Houstonissa poikkeuksellisen tylsä avauspuolisko. Kanada oli yllättäen aktiivisempi, mutta ei sekään luonut maalintekotilanteita. Marokko oli omituisen apaattinen verrattuna alkulohkon hyviin suorituksiin. Kaiken huipuksi huippuvireinen sentteri Saibari loukkaantui 22. minuutilla ja jätti kentän. Hyvin rikkonaista peliä. Marokko piristyi tauon jälkeen, 50. minuutilla hieno vapaapotkukuvio, josta Ounahin veto upposi alanurkkaan. Kanada ei nytkään pystynyt järjestelmällisesti hyökkäämään. Paras tilanne ehkä 76. minuutilla, mutta 16 rajalta saadusta vapaapotkusta ei saatu mitään aikaan. Kanada kuitenkin yritti, mikä avasi Marokolle vastahyökkäysmahdollisuuksia. 82. minuutilla yhdestä sellaisesta Ounahi teki toisen maalin. Kaksi minuuttia myöhemmin pallo saatiin Kanadan poikkipuuhun. Loppuluvut viimeisteli Rahimi yliajalla. Kanada oli todella heikko ja tällaisella materiaalilla ei pitäisi olla asiaa lopputurnaukseen. Myös Marokon osakkeet heikentyivät tällä esityksellä, jos eivät aivan romahtaneetkaan. Jos Ranska selvittää Paraguayn, niin ei tällaisesta Marokostakaan ole vastusta. Toki siinä pelissä olisi aivan erilaiset jännitteet jalkapallon ulkopuolisistakin syistä.

Les Intenables Atomic Whisper

Strasbourgin läheltä vielä tuplaheizi. 8,0 %. Baarimestari Juuso suositteli pienempää annosta, koska melko makeaa. Onneksi minun mieltymykset hyvin henkilökunnan tiedossa. Ilmeisesti saattaa olla laktoosia seassa. NZ-humalia, ainakin kokeellinen NZ-109. Vaaleaa ja sameaa. Pehmeää, mutta todellakin varsin makeaa hedelmäisyyttä. Trooppisia hedelmiä on tiheässä ja paksusti. Jälkimaku jää lyhyeksi. Ei sinänsä mitään ongelmaa tässäkään. SalamaNation, 4.7.2026.

Sudden Death Brewpub Anniversary Special 4

Lyypekistä juhlasumua, vuosi sitten edellinen vastaava tapaus. 7,0 %. Galaxy, Citra, Mosaic, Amarillo, Chinook. Vaaleaa ja sameaa, pehmeää, kuivaa, täyteläistä. Ehkä vähän mausteisuutta, ei jälkimakua paljoakaan. SalamaNation, 4.7.2026.

Firestone Walker Mind Haze Galaxy Bender

Kalifornian klassikkopanimolta double hazy, 8,5 %, ei kovin heizi, samalla nimellä kevyempää tuli juotua jo 2019. Jaettiin tölkki Janne Keskisarjan kanssa. Citra, Riwaka, Krush, Idaho 7 ja Galaxy ilmeisen suuressa roolissa. Hieman mausteinen, ei kovin täyteläinen edellisten jälkeen. Puhdasta toki, kaikki periaatteessa kunnossa. Pien, 4.7.2026.

Messorem Get Wavy

Toinen montrealilainen tuplaheizi hanasta. 8,0 %, Citra, Galaxy ja Vic Secret. Australia-painotusta siis. Persikkaa ja papaijaa aromeissa, herukkaa myös. Kuivaa nektaria, mutta ei ehkä niin tuoretta kuin edellinen. Huipputavaraa kuitenkin. Pien, 4.7.2026.

Messorem Double Fauche Alerte

Siirtyminen Kanadan puolelle hanatavaraan, edelliset siis tölkkikaatoja. 8,5 %, Citra, Galaxy ja Mosaic. Sumukaljaa tämäkin. Ananastuoksua rivakasti. Kirpeää mehuisuutta, puhdasta ja raikasta. Kuiva kokonaisuus. Pieni piipahtava jälkimaku. Pien, 4.7.2026. 

Tree House Super Mega

Vielä Massachusettsista tupla-NZIPA, Nelson Sauvin ja Motueka, Phantasm-pulveria. 8,2 %, tuttu ulkonäkö. Aprikoosin ja limen tuoksua. Täyteläistä mehuisuutta löytyy. Raikkautta myös, hyvä juotavuus. Tree House onnistuu tässäkin lisäämään kevyen kärryn perään. Pien, 4.7.2026.

Autodidact Acid Hologram

New Jerseystä myös tuplaheizi, 8,6 %, Krush, Meridian, Mosaic, Superdelic. Sama ulkonäkö, sitruksinen tuoksu. Hyvin appelsiininen maku. Tämäkin oikein kuivaa, silti täyteläistä. Tässä ei mainittavaa peräkärryä, mutta toimii silti oikein hyvin. Pien, 4.7.2026.

Tree House Riwaka All Ways

Olen jo pitkään aikonut käydä Olutravintola Sockenbackassa. Jahkailuni aikana sen nimikin ehti vaihtua Pub Kulmahuoneeksi. Sitten loppui kesäksi junayhteyskin Pitäjänmäellä. Huomasin kuitenkin, että bussilla pääsee Vallilasta ovelta ovelle. Niinpä hyppäsi ukkossateessa sellaiseen. Perillä tyrmistyin, kun baari kiinni klo 12:10. Untappdin ja Google Mapsin mukaan aukeaa klo 12, ovessa luki klo 14. No niin, pitäköön tunkkinsa ja hyppäsin keskustaan menevään bussiin.

Pienessä jäi eilen sessio vajaaksi, kun lähdin katsomaan jalkapalloa. Tree Houselta tuplaheizi, 8,2 %, Riwakaa eri toimittajilta. Vaaleaa ja sameaa. Ananastuoksua intensiivisesti. Hyvin pehmeää ja täyteläistä. Huippumehukkuutta kuivalla tavalla. Lievä katkeruuskin Tree Housen tapaan. Erittäin hyvää USA:n 250-vuotissyntymäpäivänä. Pien, 4.7.2026.

Egypti - Australia 1-1 ja. 4-2 rpk.

Elisa ja MTV pääsivät sopimukseen, joten nyt myös MTV-pelin pystyi katsomaan kotisohvalta. Aloin jo hieman tottua baarikatseluun, mutta parempi toki näin. Dallasissa Mo Salah avauksessa, valmentaja Hossam Hassanin muistan Italian MM-turnauksesta 1990. Australian Volpato kiskaisi 5. minuutilla poikkipuuhun. Muuten Egypti hallitsi tapahtumia. 13. minuutilla vapaapotkun jälkitilanteesta Ashour pääsi puskemaan vapaasti verkkoon. Varsin hidastempoista peliä. Egyptillä avopaikka heti tauon jälkeen, mutta ohi. Australia sai vähitellen otetta peliin ja 55. minuutilla Egyptin puolustaja Hany puski vapaapotkusta oman maalin. Hieman aiemmin hän sai todella kovan iskun päähän. Australia hieman hallitsevampi toisella jaksolla. Pelin taso pysyi silti heikkona koko ajan. Salah ei esittänyt mitään. Yliajalla Egyptillä oli kaksikin hyvää maalintekopaikkaa, toisen maalivahti Beach torjui, toisen blokkasi puolustaja Souttar. Jatkoajalla ajoittain reippaampaa tempoa, mutta ei mainittavia tilanteita. Salah kuitenkin tuntui virkistyvän. 119. minuutilla Australia vaihtoi Louis Van Gaal -tyyliin maalivahdin, Patrick Beachin tilalle kokeneempi Mathew Ryan. Mutta se ei auttanut, pilkkukisassa kaikki neljä egyptiläistä onnistuivat, mukaan lukien Salah. Australian topparit Souttar ja Herrington epäonnistuivat.

Tree House Westy

Pienessä tölkkijako Micael Näsen ja Juha Heinäsen kanssa. Massachusettsista vahvaa west coast IPAa, 7,8 %. 100 IBU. Kirkasta juomaa, pihkaa tuoksussa. Appelsiinia maussa, raikasta, katkeroa korkeintaan kohtuudella. Tölkitetty 04/06/2026, eli vajaa kolme kuukautta. Kuivaa on. Oikein mukavaa, toki hillittömän kallista. 31,90€ 44 cl. Pien, 3.7.2026.

Varikko Purppuraita

Takaisin Helsinkiin rautatieasemapanimobaariin. Souria Oulusta. En yleensä souria juo, mutta olen päättänyt testata kaikki vastaantulevat Varikot. 5,0 %, kirsikkaa ja mustaherukkaa. Punainen väri, makea tuoksu, hedelmäisyyttä runsaasti. Marjaisuutta tietysti myös. Lievä happamuus. Ei mahdoton, mutta ehkä vähän yksiulotteinen. Kellotorni, 3.7.2026.

Gallows Bird Minkkiturkki Barrel #2 Wild Turkey Bourbon 2022

Juha Heinäsen kanssa jaettu pullo Imperial stout, kolme kuukautta bourbonkypsytystä. 9,5 %, 80 IBU. Pehmeä, viskinen, kuiva. Hieman mausteinen, oikein miellyttävä. Suklaata ja kahvia. Ryhdikästä kamaa. Espoo, Gallows Bird Tapiola, 3.7.2026.

Gallows Bird Työn Sankari

Tapiolassa myös uutta APAa, 5,0 %, 40 IBU. Hydra ja Dolcita. Lievästi samea. Hedelmäinen, raikas. Ohuus ei haittaa liikaa. Mutta ei jälkimakua erityisemmin, tosin viiveellä tulee pieni puraisu. Laatutuotantoa tämäkin. Espoo, Gallows Bird Tapiola, 3.7.2026.

Gallows Bird Luopio Pils

Uutta pilsiä Tapiolassa, kevään puolalaispilshän oli järkyttävän hyvä. Nyt humalina Smaragd, Saphir ja Hallertau Blanc eli saksalaistuntumaa. 5,0 %, 50 IBU, rapeaa ruohoisuutta, kuiva runko, hyvä katkeruus odotusten mukaisesti. Oikein makoista. Ei tavoita Lentävän Madon tasoa, mutta toimii hienosti. Espoo, Gallows Bird Tapiola, 3.7.2026.