Serbia-maistelu Tampereen Huikas-nimisessä kaupunginosassa

Otsikon kankea ilmaus johtuu siitä, että eri henkilöillä tuntui olevan erilaisia mielipiteitä siitä, miten Huikas-nimeä pitäisi taivuttaa. Vetäydyn mielelläni väittelystä, kaikki käy, koska suomen kieli on mitä on. Mutta siis kyseessä oli Timo Alasen ansiokkaasti järjestämä lohdutusmaistelu sen takia, kun jouduin flunssakuumeen takia peruuttamaan Serbian matkan syyskuun lopulla Timon ja Rauno Nissilän seurassa. Juha Heinänen saatiin myös mukaan maistelemaan Serbian tuliaisia. Ensimmäisenä Nišistä Komitet Todor Pils, 5,0 %, myös nimi Stanković etiketissä esiintyi. Varsin sameaa. Mallasta maussa, pehmeää, kuivahkoa. Ei katkeroa, mutta puhdasta, ok-kamaa. Toisessa oluessa hypättiin suoraan naapurivaltio Montenegron puolelle. Mammut American Pale Ale, 5,0 %, 31 IBU. Panimon kotipaikka ilmeisesti Nikšić. Ruskeaa ja sameaa, tuoksussa mallasta. Pihkaa maussa, kuivahkoa. Kuohkeaa, pehmeää. Mutta makua voisi olla enemmän.

Seuraavaksi vuorossa kolmen oluen setti Pohjois-Serbian Vojvodinasta Somborista Ravangradin panimosta. Ensimmäisenä High Five, 6,5 %, Citra, Krush, Motueka, Idaho 7 ja El Dorado, sumukaljaa. Sameaa, appelsiinin tuoksua. Ei kovin raikasta tai täyteläistä, mutta ei mitään viallisia makuja. Jatkoksi Ravangrad Denver Sombor Cold IPA, 7,0 %. Yhteistyö coloradolaisen Denver Beer Companyn kanssa, epämääräinen firma, joka kuuluu Wilding Brands -konserniin. Hieman samea. Kohtuullisen mauton, kuiva ja puhdas. En innostunut. Kolmantena Ravangrad Odžačar Stout, 5,5 %. Mustaa. Paahteinen tuoksu, kuivaa, hyvin kuivaa. Pehmeää, ryhdikästä. Tämä on miellyttävää olutta, kahvisuutta.

Seuraavaksi hypättiin Belgradin pohjoispuolelle Novi Sadiin, Soulcity Honolulu Grooves, 6,8 %. Sameaa, appelsiinituoksua. Hedelmäisyyttä on maussa, mutta suhteellisen laimeasti. Ihan ok. Edelleen Novi Sadista Carstvo Harambaša. 7,31 %, 60 IBUa. Kirkasta kamaa, kuivaa tuoksua. Pihkaa maussa, mallasta, kuivaa, jopa katkeroa mukavasti. Varmaan session paras tähän mennessä. Sitten Serbian kuuluisimmalta panimolta Belgradin Dogmalta 10th Anniversary Celebration West Coast IPA, 6,4 %, 35 IBU. Aika sameaa minun lasissa, mutta muilla maistelijoilla oli varsin kirkasta. Sitrusta tuoksussa. Pehmeää, vähän pihkaakin, hyvää kamaa. Nyt toimii hyvin.

Tähän asti oluet olivat ihan hyvässä kunnossa, mutta lopulta saapui tarjolle erilaistakin kamaa. Belgradista Robocraft Energon, double NEIPA, 8,0 %. Sameaa ja vaaleaa. Limsaista tuoksua. Hiilihappoa hillittömästi, selvää happamuutta myös. Hedelmäisyyttä on lievästi, mutta pilallahan tämä on. Vanhahko tölkki, näinkin voi Serbiassa käydä. Viimeisenä serbialaisena Belgradista Tron All On Black, stout 6,3 %. Ihan mustaa, paahteinen tuoksu. Kuivaa, pehmeää. Ei huono, toimii mukavasti. Kahvisuutta löytyy.

Timo tarjosi vielä spesiaalina kolme muuta olutta itäisestä Euroopasta. Ensimmäisenä Tšekistä Mazák Cryo Eldorado 12°, APA, 5,0 %, 40 IBU. Panimo Dolní Bojonevicessä. Lähes kirkasta, hedelmäisyyttä tuoksussa. Maussa pehmeää trooppishedelmäisyyttä, oikein hyvää. Sitten Bulgariasta Sofia Electric Day Man, No Coast IPA, 7,0 %, Taiheke, Citra ja Amarillo. Kirkasta ja kultaista. Pehmeää, kuivaa, hedelmäisyyttä. Ihan hyvää. Viimeisenä vielä Latviasta Nurme Nuts Baltic Porter, 6,5 %. Mustaa. Pähkinää hurjasti tuoksussa, pehmeää makua. Kuivaa kuitenkin, lievää paahdetta. Oikein miellyttävää tämäkin, vaikka pähkinäisyys ehkä vähän överiksi menikin. Miellyttävä sessio ilman muuta, kyllähän tämä vähän hellitti matkan peruuntumisen harmitusta, mutta kyllä Serbiaan tietysti pitäisi päästä paikan päällekin.

Revolution Double Barrel Straight Jacket

Ennestään tuttua barleywinea chicagolaiselta panimolta, nyt vielä enemmän tynnyrikypsytetympi versio, 16,5 %. Varsin tummaa. Sherryinen tuoksu. Hieman kylmää, pehmeää, hedelmäistä, ei liian makeaa. Täyteläistä, monimuotoista, tammi tuntuu, oikein miellyttävää. Tämä pelasti paljon edellisen romanialaisen jälkeen. Tampere, Konttori, 12.10.2026.

Blackout Double Aura

Romaniasta tupla-IPA, 8,0 %, Nelson Sauvin, Idaho 7.  Ei kirkas, mutta ei heizikään. Trooppinen tuoksu. Maku varsin makea. Mangoa, persikkaa, papaijaa. Nyt on kyllä aivan liian makea IPA, ikävä pettymys. Tampere, Konttori, 12.10.2026.

Kanava Tuore

Vääksystä wet hop lager, 5,0 %. Tuoreet humalat kahden tunnin jälkeen poiminnasta keittoon. Frosteruksen tilalta Ahmoo-humalalajike. Ruskea, melkein kirkas. Laimea tuoksu. Keskitäyteläinen maku, mallasta ja mausteita, ruohoinen ja yrttinen vivahde sivussa. Hieman jää kyllä kokonaisuus pettymykseksi. Tampere, Konttori, 12.10.2026.

Plevna Perus IPA

Tampere-päivä käyntiin Plevnan lounaalla. Lihapullia ja IPAa. 6,3 %, Cascade, Citra, Tomahawk. Maltainen tuoksu. Maussa sitrusta ja pihkaa. Täyteläinen mallasvoittoinen kuiva maku ja todella tanakka peräkärry. Katkerin olut ehkä Plevnalta Petolinnun jälkeen. Tykkään kovasti.  Tampere, Plevna, 12.10.2026.

Long Live Prissint

Toinen tuplasumu Hakaniemen koleassa syysillassa. Nyt Rhode Islandista, 8,0 %, nimeämättömät Uuden-Seelantia humalat. Edellistä hieman vaaleampi, sameaa on. Täyteläistä mehuisuutta on, jopa nektarisuutta. Mutta ei ehkä ihan raikkaimmillaan. Kuivaa on, ei sentään katkeraa. Ei näistä kumpikaan nyt aivan maailmanluokkaa ole. Oluthuone Haka, 10.10.2026.

Mallassepät Hadal

Tuplasumua Naantalista, 8,0 %, Rhapsody sinkkuhumalana. Tummahkoa sameutta. Tuoksussa kypsää hedelmäisyyttä. Varsin täyteläinen kirpeä mehuisuus hallitsee makua. Passionia ja persikkaa aprikoosin ohella. Kuiva runko, mutta ei juuri katkeruutta. Ei tässä kaikki toimi, mutta kohtuullisen hyvä kokonaisuus. Oluthuone Haka, 10.10.2026.

Olutliiton kotiolutkilpailun 2026 palkintojenjako yms.

Viimeviikkoisen kotiolutskaban palkintojenjako järjestettiin samassa tilassa Espoon Leppävaarassa. Pohjoismainen mittelö tapahtui tänään samassa paikassa ennen yleisön saapumista. Kaksi olutta siis viidestä maasta. Finalistioluet ja Suomen skaban kaikki oluet olivat maisteltavissa samassa yhteydessä pienimuotoisessa festivaalissa.

Ennen palkintojenjakoa tuli maistettua suhteellisen randomisti eri oluita. Kaarlo Reippaan oluet olivat etukäteenkin kiinnostavia ja hän ottikin sour-sarjassa kaksoisvoiton. Toiseksi jäänyt soleroitu ruissour oli erityisen vaikuttava. Hämmentävästi IPA-sarjassa Lauri Vuoristo otti kolmoisvoiton. IPA-finaalissahan oltiin voittajasta erimielisiä, mutta kiista käytiin siis saman miehen eri oluiden välillä. Vuoden kotipanijaksi päätyi Tuomo Äkkinen, joka pääsi palkintosijoille kahdessa eri sarjassa. Pohjoismaisen mestaruuden vei Norjan Einar Michelsen. Mielenkiintoinen tapahtuma ilman muuta, oluiden juontimahdollisuus oli selvä parannus aikaisempiin tapahtumiin verrattuna.

Tuletorn Roheline

Heiziä DDH IPAa Tallinnasta, 6,5 %. Galaxy, Citra, kuusenkerkkiä ja jotain "joulupuuta". Varsin myöhään tuli olut hankittua, parasta ennen 21.10.2026. Todella vahvasti vaahtoavaa kamaa, erittäin sameaa, vaaleaa. Parfyyminen tuoksu, kerkkiä myös. Maku on melko monimuotoinen, makeahko, hedelmäinen, kerkkäinen. Ei raikas, mutta ei varsinaisesti tunkkainenkaan. Erityyppisiä ekstra-reinheitsgebot -makuja on sen verran, että ei tämä oikein miellyttävältä kokonaisuutena tunnu. Aivan tuoreena tilanne olisi saattanut olla toinen. Ostopaikka Helsinki, Pien.

Fremont Interurban IPA

USA:n länsirannikolta perinteistä sessio-IPAa, tällä kertaa Seattlen pitkäikäiseltä panimolta. 6,2 %, Amarillo, Chinook, Centennial. Hieman sameaa, melkoisen vaaleaa. Sitruksinen aromi, maussa samoin sitrusta, hieman mausteisella säväyksellä. Kuivassa rungossa Chinookin pihkaisuus leijailee upean kaikenkattavalla tavalla ennen jyrkkää laskua tymäkkään katkeruuteen. Tällaisia ensimmäiset maistamani jenkki-IPAt 1990-luvulla olivat, ei todellakaan jälkeäkään karamellimaltaista. Loistavaa olutta. Ostopaikka Helsinki, Pien.

Maku Festbier Lager, 2026

Vielä yksi suomalainen juhlakauden lager. Makun festbieriä join viimeksi kolme vuotta sitten Vantaalla hanasta, silloin 5,3 %. Nyt 5,7 %, joten resepti muuttunut ainakin jonkin verran. Kirkasta, keskiruskeaa, lähes meripihkaista. Maltainen makeahko tuoksu. Makea on makukin, melko täyteläinen, hieman metallinen. Paahtoleipäisyyttä löytyy, kyllä tämä on ihan ryhdikäs suoritus. Makua ei erityisemmin näe Helsingin baarien hanoissa, mutta uuteen taproomiin Hyrylässä täytynee käydä tutustumassa heti tilaisuuden tullen. Ostopaikka Helsinki, Pien.

Dupont Fomo

Belgian blonde klassikkopanimolta, 6,7 %, 20 IBU. Sameaa ja vaaleaa. Esteriä tuoksussa. Mausteinen tanakka maku. Perinteistä belgilaatua vakuuttavassa muodossa. Tällaisia oluita on nykyään tarjolla Suomessa aivan liian vähän. 15 vuotta sitten belgityylit olivat suomalaistenkin olutharrastajien ydinfokuksessa, mutta tällä hetkellä belgejä tunnutaan pidettävän rasittavana kuriositeettina. Pikkulintu Ruttopuisto, 9.10.2026.

BreWskey Arcanes Sup

Neljäs BreWskeyn näyte tänään, triplasumu, 10,0 %. Citra, Motueka, Nelson Sauvin. Vaaleaa ja sameaa. Kuivaa ja täyteläistä trooppista mehuisuutta. Loistava juotavuus. Ehkä ei niin monimuotoinen ja intensiivinen kuin Messoremin tämänpäiväinen, mutta erittäin hyvää joka tapauksessa. Pien, 9.10.2026.