tiistai 17. marraskuuta 2026

Olari Fresh & Freaky




Tämä Olarin jo varttuneempi olut on jäänyt juomatta. Alun perin kai caskina Urhoon suunnattu, mutta nyt myös kegissä tarjolla Kaisaniemessä. Sessio-tasoista west coastia, 5,6 %, HBC 638 ja Idaho 7. Vaaleanruskeaa ja kirkasta. Pehmeää hedelmäisyyttä, kuiva maltainen runko, kevyt katkeruus. Olarin kevyempää settiä, mutta tuttu laadukkuus ulottuu kyllä tännekin. Juova, 17.11.2026.

Thornbridge Black Mountain, cask ale



Iso-Roobertinkadulla kevyttä black IPAa caskissa. 4,3 %. Saattaa olla jopa tuorehumalaolut. Paahdetta pehmeästi, mutta ei ole niin pehmeä kuin päivän aiempi Abbeydale. Kuivaa hedelmäisyyttä. Ei juuri katkeruutta. Sosiaalinen tilanne supisti muistiinpanoja. Black Door, 17.11.2026.

Oppigårds Thurbo Barley Wine


Aiemmin Oppigårdsilla on ollut tupla-IPA Thurbo-nimellä. Nyt samalla nimellä englantilaista barley winea, 12,0 %, Rommimainen, myös hedelmäinen tuoksu. Rusinaa ehkä lisäksi. Vähän karkea maku, hyvin kuiva. Raakaa menoa. Sinänsä täyteläistä. Paranee lämmetessään. Ei nyt oikein säväyttänyt. Pikkulintu Ruttopuisto, 17.11.2026.

Abbeydale Doctor Morton's Ship's Biscuit, cask ale




Ruttolinnun cask week käyntiin yhdellä astialla gravitaatiosysteemistä. Sheffieldistä pale ale, 4,1 %. Kirkkaan kultaista. Todella upottavan pehmeää, kuivaa hedelmäisyyttä. Hieman katkeruuttakin. Oikein hyvää. Pikkulintu Ruttopuisto, 17.11.2026.

Saksa - Hollanti 5-0

Kansojen liigalla ei ole juurikaan merkitystä Saksan ja Hollannin kaltaisille ykköstason maille, mutta Berliinissä vastakkain mielenkiintoiset uudet maajoukkuevalmentajat Jürgen Klopp ja Xavi. Subin tv-selostajalla oli ottelun aikana pari hauskaa kommenttia. Toisen mukaan osa mediasta on ollut hämmentynyt, että Trivagon mainoksissa esiintyvä hotellimies Klopp onkin futisvalmentaja. Sitten selostaja bongasi katsomosta Jogi Löwin ja pohti ääneen, että eipä Löw saanut Saksaa mitenkään menestymään. Jälkihuomiona tuli mieleen, että oli siellä tietysti se maailmanmestaruus. Itse ottelusta puuttuivat Hollannin suurimmat tähdet Virgil Van Dijk ja Frenkie de Jong, mutta tällaista teurastusta en sentään odottanut. Kloppin uusista pelaajista laitamiehet Derry Scherhant ja Brajan Gruda loistivat ottelussa, joka alkoi varsin tasaisena. Hollannin Summervillellä oli avopaikkakin, mutta hän liukastui laukaisuvaiheessa. Puolen tunnin kohdalla Scherhant kiskaisi tolpaan ja 10 minuuttia hienolla yksilösuorituksella ylänurkkaan. Tilanteessa Hollannin kapteeni Dumfries seisoi tumput suorina ja jatkoi samaa löntystelyä tauon jälkeenkin, tuhoisin seurauksin. Hollanti tosiaan romahti täysin totaalisesti viimeisen puolen tunnin aikana. MM-kisojen pettymysten jälkeen Florian Wirtz näyttää virkistyneen ja oranssipuolustajien sähläyksen jälkeen iski pallon tolpan kautta sisään. Heti perään Grudalta hieno vapaapotku, jonka toppari Schlotterbeck puski tarkalla ajoituksella pömpeliin. Wirtz teki toisen maalinsa puolustajien katsellessa ja 77. minuutilla Grudakin sai maalin nimiinsä. Maalivahti Verbruggen kokosi joukkueen puhutteluun, kun Dumfries ei esittänyt minkäänlaista johtajuutta. Ei tämä kyllä vakuuttanut Xavinkaan kyvyistä mitenkään. Loukkaantumisen takia MM-kisat menettänyt Saksan uusi tähti Lennart Karl tuli lopussa kentälle.

maanantai 16. marraskuuta 2026

Martin McDonagh: Wild Horse Nine


Olen nähnyt Martin McDonaghin neljästä aiemmasta pitkästä elokuvasta kaksi, molemmat todella persoonallisia. Ebbing-leffassa alkoi olla kyllä liikaakin aineksia. Nyt tämä uutuus lunastaa lupaukset, tätä voinee pitää mestariteoksena heti tuoreeltaan. McDonagh on taas laatinut myös alkuperäiskäsikirjoituksen, joten ideoita miehellä kyllä riittää. Tapahtumat keskittyvät Chilelle kuuluvalle Pääsiäissaarelle 1973, juuri ennen Chilen sotilasvallankaappausta. Päähenkilöinä on kaksi CIA:n miestä, jotka muistelevat menneitä, selvittelevät välejään ja viittaavat jo tuleviinkin tapahtumiin. Huumoria ja tragiikkaa on juuri oikeassa suhteessa, kaikki toimii aivan loistavasti. Pääsiäissaari on visuaalisena miljöönä täydellinen tällaiseen tarinaan. John Malkovich ei ole suosikkejani, toisin kuin Steve Buscemi, mutta molemmat onnistuvat hienosti. Sam Rockwell pärjää myös hyvin, samoin tuore kasvo Mariana di Girolamo. Tom Waitsia ei voi sanoa tuoreeksi kasvoksi, mutta hän heittää upean cameon Malkovichin erakoituneena veljenä, joka asustaa hökkelissä Monument Valleyn reunalla. Waits asettuu oviaukkoon täsmälleen samalla tavalla kuin Ethan Edwards The Searchersissä. McDonagh harrastaa tällaisia homageja ja tämä oli hienoimpia. Musiikkikin toimii, kuten McDonaghilla aina. Hank Williamsin kuolemaosavaltio West Virginia nivotaan upeasti juonen kulkuun ja Stonesin ajaton Out of Time kuullaan ensin lyhyenä pätkänä ja sitten lopputekstien päällä. Pääsiäissaaren villihevosilla on tarinassa merkittävä rooli, joten siitä nimi. Numero yhdeksän ei McDonaghin mukaan merkitse mitään. Hienoa, että nykyäänkin tehdään näin loistavia elokuvia.

sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Tuju Desolation


Lappeenrannasta todella vahva imperial stout, 14,2 %. Ruisviskitynnyrikypsytystä Kyrön astiassa 20 kuukautta. Kuivaa, paahteista. Täyteläisyyttä on, lakritsaa ja salmiakkia. Monimuotoinen pehmeä olut, mutta ehkä enemmänkin monenlaista olisi voinut odottaa. Toisaalta keskittyminen ei kovin kohdallaan sosiaalisessa tilanteessa, joka koski myös kahta edellistä olutta. Oluthuone Haka, 15.11.2026.

Seoul Outer Range Snow Kissed West Coast IPA


Hakaankin saatu korealaista kamaa, nyt kirkkaampaa tyyliä ja kollabona Coloradon/Ranskan laatuvalmistamo. 6,9 %, Columbus, Amarillo. Citra, Nelson Sauvin, Simcoe. Ruskea, kevyesti samea. Maltainen tuoksu. Melko täyteläinen maltainen maku, mutta ei yhtään hedelmäisyyttä. Lievä katkeruus sentään. Ei raikkautta, ei kummoinen. Nämä kaksi kokeiltua korealaista olleet pettymyksiä, ehkä eivät kovin tuoreita. Oluthuone Haka, 15.11.2026.

Mallassepät Small Batch Series Strike #20 Seven Hop Blend



Naantalista humalakomboa, Nectaron, Harlequin, Nelson Sauvin, Simcoe, Citra, Galaxy, Mosaic. 6,5 %, hazy IPA. Melko kirkasta, vaaleaa. Ei todellakaan hazy, en tiedä mitä tässä on ajateltu. Hedelmäisyyttä kohtuullisen pehmeää. Mutta ei katkeruutta. Vaisuksi kokonaisuuksi jää. Outo juttu. Yksikään humalista ei nouse esiin, joten mieleen tulee taas klassinen humalapakastimen tyhjennysoperaatio. Oluthuone Haka, 15.11.2026.

Autodidact Beneath The Waves



After cinema -oluena nyt New Jerseystä NZDIPA, 8,5 %, Peacharine, Riwaka, Motueka. Vaaleaa ja sameaa. Makeaa mehuisuutta. Aprikoosia, persikkaa, papaijaa. Ehkä liiankin makeaa tällä kertaa. Kovaa laatua tässä tyylissä kyllä tuntuu riittävän. Juova, 15.11.2026.

Laurel & Hardy: The Laurel-Hardy Murder Case, Scram! & One Good Turn


Missasin Englannin reissun aikana kaksi Elokuva-arkiston Laurel & Hardy -lyhytelokuvakoostetta, mutta viimeisen viidennen pääsin näkemään. Ensimmäinen on todellakin jonkinlainen murhamysteeri, kauhuaineksia goottilaisessa kartanossa, whodunit-farssia parhaimmillaan. Scram! on yksinkertaisempi humalaishuumoria viljevä lyhyt tapaus. Samantapaista fyysistä komediaa tarjoili kolmas lyhyt pätkä, jossa Laurel kääntyy aktiivisempaan rooliin tyttärensä kommenttien vuoksi. Tämä kooste oli selvästi vaatimattomin kolmesta näkemästäni, mutta hauskaa kamaa ilman muuta tämäkin.

lauantai 14. marraskuuta 2026

Factory Wilderness Of Species 2026 (Madagascar & Papua New Guinea)


Tämän vahasinetöidyn olut-pullon ostin ihan itse Keravan Factorylta tällä viikolla. Imperial stout, jota kypsytetty 16 kk ruisviskitynnyrissä. Vaniljaa heitetty sekaan jo heti alussa sekä Madagaskarista että Papua-Uusi-Guineasta. 12,0 %, hyvin mustaa. Tynnyrin viskisyys tuoksuu, ei liikaa vaniljaa. Maku on todella täyteläinen, pehmeää, ei juuri paahteisuutta, tummaa suklaata irtoaa. Hienosti kaikkein makein osa-alue tuntuu pysyvän etäällä mausta. Tätä pitäisi juoda hitaammin kuin nyt itsellä oikein mahdollisuuksia. Mutta onhan tämä kokonaisuutena erittäin hyvää. Monimuotoisuutta on, jopa raikkautta. Tanakkaa on, ei helppoa juotavuutta, mutta muuten toimii. Pelkäsin pastry stout -kuviota, mutta sitä tässä ei ole. Ostopaikka Kerava, Etko/Factory Taproom.

Factory Double Reveries Of... Peacharine 2026


Viimeisenä oluena Juha Heinäsen kuriiritoimituksista tuplasumu, jossa sinkkuhumalana kovaa mainetta keräävä Peacharine, 8,0 %, tölkitys 13.10.2026. Juha oli huomauttanut Jirkalle, että oluen aiempi versiokin tuli ulos tämän vuoden puolella. Näin tosiaan oli, mutta tässä nyt on kuitenkin eri vuoden humalasato käytössä. Uuden-Seelannin humalathan kypsyvät käytettäväksi pohjoisen pallonpuoliskon keväällä. Maitoinen tai piimäinen vaaleus, miten sen nyt ottaa. Mutta hyvin vaaleaa murkya sameutta vahvasti. Makeahkoa trooppista tuoksua, miksipä ei persikkaankin vivahtavaakin. Maku on pehmeän trooppishedelmäinen, makeahkoa, pehmeää, intensiivistä. Erittäin täyteläistä, mutta taas juotavuus on kunnossa. Jälkimaku jää jokseenkin tyhjäksi. Silti erittäin mukavaa olutta kaikin puolin. Ostopaikka Kerava, Etko/Factory Taproom.

Factory Desire Path


Edelleen samaa kuviota Saviolta, nyt hieman vahvempaa double-tasoa, tosin alkoholipitoisuus nousee vain 0,7 %, sehän menee jo virhemarginaaleihin. Mutta siis 8,0 %, Citraa ja Nelson Sauvinia monessa eri muodossa. Pakkauspäivä 20.10.2026.Nyt on taas tuttu maitoinen vaaleus sameudessa mukana. En usein aisti Nelsonin valkopippurisuutta, mutta nyt se aromeissa tulee esiin. Hedelmäisyyttä tietysti myös. Maussa on pehmeää ananaksen, mangon ja guavan tuntumaa, oikein paneutuneesti. Täyteläisyyttä on nyt havaittavasti enemmän kuin edellisissä, mutta juotavuus tuttuun tapaan pysyy optimaalisena. Oikein miellyttävää jälleen kerran. Ostopaikka Kerava, Etko/Factory Taproom.

Factory Moonlit Knight


Lisää Juha Heinäsen roudaamia Factoryitä Keravalta. Mehukaljaa edelleen, 7,3 %, Uuden-Seelannin domimointi jatkuu, nyt humalina Peacharine, NZ Cascade ja Nelson Sauvin. Tämäkin purkitettu 13.10.2026. Nyt ei ehkä aivan niin maitoinen ulkonäkö, hieman keltaisempaa sameutta. Aromit taas vahvoja, nyt enemmän sitrusmaisia vivahteita, ananasta ja passionia myös. Monimuotoinen mehuisuus jatkuu maussakin, hyvin puhdasta ja tuoretta. Mutta ehkä se edellisen oluen Riwakan päällekarkaus oli vielä nautinnollisempi. Kaikki on tässäkin kunnossa, mutta ei nouse aivan Factoryn kärkikastiin. Ostopaikka Kerava, Etko/Factory Taproom.

Factory Reveries Of... Riwaka


Keski-Uusimaan Factory tuottaa uutuuksia niin tiheästi, että 10 päivän matkailu kasaa melkoisen määrän oluita maistettavaksi. Englannin reissuni aikana Juha Heinänen ansiokkaasti nouti Keravalta uusimmat lanseeraukset. Sinkkuhumaloitu sumu, 7,3 %, tölkitetty 13.10.2026. 7,3 %, maitoinen vaalea ulkonäkö. Tuoksussa on intensiivisesti bensiiniä, mangoa, litsiä, guavaa ja papaijaa. Maku on pehmeän mehuinen, jopa nektarinen. Ehkä korostuu edellisten vaisuhkojen pilsien jälkeen, mutta mehuisuus tuntuu todella nautinnolliselta. Riwaka kyllä on yleisestikin todella mehukas humala, joten sieltä se tietysti kantautuu. Kuiva runko kääntyy vielä kuivempaan jälkimakuun, jossa on havaittavissa lievää katkeruutta. Ei tuo mitään uutta Factoryn yleiskuvaan, mutta tutusti jatketaan korkealla laadulla. Loistava juotavuus myös. Ostopaikka Kerava, Etko/Factory Taproom.

Fat Lizard Boomtown


Räntäsade alkoi uudestaan, joten Uusimaa-sessiota voi jatkaa hyvillä mielin. Nyt vuoroon west coast pilsner Otaniemestä. 5,5 %, 29 IBU, Magnum, Cascade, Citra, Mosaic. Tölkitetty 29.10.2026. Nyt on kirkasta ja kultaista juomaa. Tuoksussa on herukkaa ja sitrusta, ei täysin raikkaasti. Maku on myös hedelmäisyysvoittoinen, sokkomaistossa voisi luulla pale aleksi. Jälkimakua on hieman enemmän kuin edellisellä Salamalla, mutta heiveröiseksi tässäkin pilsin purevuus jää. Mutta hyvin puhdasta tämä on, maku myös raikkaampi kuin tuoksu. Ostopaikka Espoo, Fat Lizard Taproom.