sunnuntai 24. toukokuuta 2026

Plevna Tupla Hannu XX Pils


Ismo Eriksson toimi ansiokkaasti kuriirina, saatiin tuoreena Hannu Nikulaisen juhlaolut Tampereelta, siis kasassa nyt 40 000 maistettua olutta. Tyylikäs etiketti. Imperial pils, 8,0 %, 120 IBU. Makeahko tuoksu. Yrttistä makua, ehkä voisi olla hieman viileämpi tarjoilu. On raskas peräkärry. Kuivaa ja miellyttävää. Pitkään kestävö jälkimaku. 

Salama Kiss of Doom



Vahvaa heiziä Salamalta. 7,7 %. Sameaa, hedelmäistä tuoksua. Kuivaa hedelmäisyyttä, hieman mausteistakin vivahdetta. Lievää jälkimakua, mutta hieman vaisuksi kokonaisuus jää. Oluthuone Haka, 24.5.2026.

Salama Flamingonaut




Pilsner Keravalta, 5,0 %, Saaz-humalaa ja thioliöljyjä. Lievää utua. Maltaista makua täyteläisesti. Puhdasta vetoa, mutta ei katkeroa. Kuivaa on, mutta tosiaan liian etupainotteinen. Oluthuone Haka, 24.5.2026.

Radical Way Metalhead Severed Survival



Bulgarian huippupanimo Metalhead käynyt Kyproksella kollaboroimassa. Tässäkin 6,8 %, Citra, Nectaron, Bru-1. Sitrustuoksua. Kuohkeampaa kamaa kuin edellinen,  pehmeämpääkin. Kuivaa ja maistuvaa perusmehua. Oluthuone Haka, 24.5.2026.

Radical Way Crystal Spawn



Kyprokselta DDH NEIPA, 6,8 %, Citra, Nelson Sauvin, Rakau, Ariana. Vaaleaa ja sameaa. Kirpeää hedelmäisyyttä kuivasti. Voisi olla vähän pehmeämpää. Pettymykseksi kääntyy. Oluthuone Haka, 24.5.2026.

Salama Dripocalypse


Keravalta NZ NEIPA, 6,7 %, Nelson Sauvin, Eclipse (sic!, siis australialainen humala), Riwaka, vaaleaa ja kevyesti sameaa. Sitrustuoksua mukavasti. Maku melko persoonallisen hedelmäinen, kirpeyttä on. Ehkä hieman ohut, vähän katkeruuttakin. Ihan ryhdikäs tapaus kuitenkin. 

Monkish Backpack Full Of Cans (2026)


Tätä Monkishia tuli juotua jo kolmisen vuotta sitten edesmenneessä Barskissa. Mutta toki olut ansaitsee toisenkin maistelun. Tämäkin tripla, 10,0 %, Citra, Motueka ja Simcoe. Sameaa, vaaleaa, appelsiinituoksua. Paksua, silti rapeaa,  sitrusta hyvin maussa. Pehmeää ja täyteläistä. Kuivaa, mutta ei katkeruutta, voisi ehkä olla vähän tuoreempaa. Juova, 23.5.2026.

Monkish In My Head



Toinen Monkish-näyte jo triplatasoa, 10,4 %, Mosaicin ja Galaxyn kumppanina nyt Rakau. Vaaleaa ja sameaa tämäkin. Ananaksen tuoksua mangon ohella. Kuivaa mehuisuutta, pehmeää, hyvä juotavuus. Mutta raikkaus ei ehkä aivan optimaalista. Oikein miellyttävää silti tämäkin, eipä panimo taida juuri muuta päästääkään ulos. Juova, 23.5.2026.

Monkish Bomb Atomically



Ehdin Suomenlinnassa täpätäydelle lautalle viimeisten joukossa ja jouduin seisomaan. Pelkäsin hieman, että joku nuorisolaisista tarjoaisi vanhukselle istumapaikkaa, mutta onneksi näin ei käynyt. Synttäriviikkoaan lopetteleva Juova huipensi tapahtuman iskemällä hanaan kolme Monkishia suoraan Etelä-Kaliforniasta. DDH DIPA, 8,3 %, Mosaic, Galaxy ja Citra. Vaaleaa ja sameaa. Mehuisuutta täyteläisesti, kuiva runko, kuiva kokonaisuus muutenkin. Raikasta ilman muuta, katkeruus jää vähäisemmäksi. Mutta on tämä nautinnollista laatukamaa. Juova, 23.5.2026.

Suomenlinna Augustin Hoppy Lager



Saarelle tullessa katsoin, että Suomenlinnan Panimon ravintola ei ole enää auki. Oluen valmistushan täällä on loppunut jo aikaa sitten. Upseerikerholta palatessa huomasin paikan kuitenkin olevan auki, varsin huomaamattomasti. Sain tilattua Augustin Ehrensvärdille omistettua olutta ja kävelin rakennuksen läpi terassille sitä hörppimään. Tarkoitus oli lähteä seuraavalla lautalla ja aikaa oli vain viitisen minuuttia. Viskien jälkeen olut putosi kuitenkin liukkaasti. Kyseessä siis lager, 5,0 %, humalina Motueka ja Saaz. Kirkasta, hedelmäistä, oikein puhdasta. Kuivaa, lievä katkeruus. Positiivinen yllätys ilman muuta, oikein hyvä juotavuus. Suomenlinnan panimoravintola, 23.5.2026.

Suomalaisen Viskin Päivä 2026

















Ensimmäinen lämmin päivä Helsingissä pitkään aikaan ja Senaatintorin/Kauppatorin seudulla oli hillitön ihmistungos. Täyteen tuli Suomenlinnan lauttakin. En ole tullut Suomenlinnassa käyneeksi vuosikausiin ja nyt käveleskelin Pikku-Mustasaaressa ja Länsi-Mustasaaressa, joissa en muista ennen käyneeni. Eipä niissä ihmeellistä nähtävää ollutkaan, Merisotakoulun suljettu alue kattaa melkein koko Pikku-Mustan ja Länsi-Mustassa oli asuintaloja. Suomalaisen Viskin Päivän tämänvuotinen maistelutilaisuus oli Suomenlinnan Upseerikerholla. Tämä oli kolmas kerta, kun pääsin tapahtumaan mukaan. Painelin sisään 14:05, kun ovet olivat auenneet viisi minuuttia aiemmin. Kolmannen kerroksen juhlasali oli vielä suljettu ja viereiseen baariin oli jo pitkä jono. Se veti kuitenkin suhteellisen nopeasti ja sain käteeni tölkillisen IPAa. Ilmeisesti edesmenneen Espoon/Hyvinkään Oma Panimon tekemä festariolut maaliskuun alussa pidetylle Storyvillen Klasarock-tapahtumalle. Nimeltään Encore IPA, en huomannut oluen vahvuudesta mainintaa. Todennäköisesti etikettiolutversio jostain toisesta oluesta. Ei kovin tuoreelta tuntunut, mutta kyllä sillä jano lähti. 


Juhlasali tuli täyteen jengiä, jota oli kai 80 tai 100 henkeä. Tila varmaankin hieman pienempi kuin aiemmissa bileissä Astoria-salissa ja Teurastamolla. Samat seitsemän tislaamoa esillä kuin viime vuonnakin. Pääosin samat edustajatkin, mutta nyt myös Beer Hunter'sin Mika Tuhkanen oli päässyt paikalle. Viskievankelista Jarkko Nikkanen luonnehti Tuhkasen asemaa skenessä osuvasti "suomalaisen viskin isäksi". Marttaleena Ruohomaa hämmensi juhlakansaa ilmoittamalla irtisanoutuneensa pari päivää aiemmin Ägräksen päätislaajan tehtävästä. Myllerrys Brukettissa siis jatkuu edelleen. Ruohomaa esitteli kuitenkin vielä Ägräksen kaksivuotiaan tisleen, joka oli siis sama kuin viime vuonna, vuoden vanhempana. 55 %, jyvätisle, jossa 67 % vehnää, loput ohraa. Pedro Ximenez -tynnyrissä juoma oli saanut enemmän makeaa hedelmäisyyttä ja syvyyttä. Tisleen tulevaisuus on nyt sitten jokseenkin epäselvä.      


Lempäälän Koto tarjosi myös kaksivuotiasta tislettä, mutta nyt ei kyseessä sama kuin viime vuonna. Tässä kypsytysastiana käytössä Valaman kirkkoviinitynnyri. 63,5 %, omalaatuinen tuoksu, jopa suklaata havaitsin. Mausteisuutta, lääkemäisyyttä, varsin karkeaa tavaraa vielä. Tislaamoliiton puheenjohtaja Asko Ryynänen esitteli vauhdikkaaseen tyyliin Valamon tämänvuotisen juoman, joka oli siis tastingin ensimmäinen viski. 52,5 %, 10-vuotias, savuton versio, kirkkoviinitynnyrissä tämäkin kypsynyt. Varsin tummaa, pehmeä maku. Hedelmäisyyttä, hieman mausteita, varsin hillitty ja persoonallinen. Tykkäsin aika lailla. Tämänvuotinen Old Buck Porista oli 7-vuotias, 57 %, turvesavuinen, bourbonissa kypsynyt. Hyvin vaaleaa, savuisuus varsin hentoa. Kuivaa hedelmäisyyttä löytyy. Tähän en päässyt oikein sisään, hillittyä monimuotoisuutta juomassa selvästikin oli enemmänkin.   


Toinen vanha tislaamo Teerenpeli tarjosi myös turvesavuista tavaraa. 10-vuotias, 50,7 %, bourbon cask, ilmeisesti Jack Daniel's, vaikka se ei bourbon olekaan. Vaaleaa on tämäkin, hillitty tuoksu, pehmeää hedelmäisyyttä, savuisuus jää tässäkin hyvin viitteelliseksi taustaelementiksi. Ei niin omaperäinen kuin Old Buckin tuote. Olvin Helsinki Distilling Companyn panos oli Rye Malt #31, 47,5 %, 6-vuotias, ruista mukana 70 %, osa kypsynyt Laphroaig-tynnyrissä, osa portviinissä. Edellisiä selvästi tummempi, vähän yrttinen tuoksu, olisiko vähän tunkkainenkin. Maku on parempi, pehmeää hedelmäisyyttä, nyt selvemmin savuakin. Ihan mukavaa. Session päätteeksi Mikko Koskinen kertoi Kyrön myyneen viime vuonna enemmän viskiä kuin giniä. Tastingkiin oli tuotu Kyrö's Choice, 100-prosenttisesti savuista ruismallasta, alkoholia 50,8 %, viisi vuotta bourbonissa, sitten kaksi vuotta Pedro Ximenezin sherry-tynnyrissä. Tuhti rukiinen tuoksu, varsin makea pehmeä maku, hillittyä savua, ei mitään lääkemäisyyttä tai jodia. Ehkä vaatisi vielä enemmän ikää, en nyt täysin innostunut. Mutta kiinnostavia juomia oli tarjolla jälleen kerran ja tilaisuus oli oikein hauska ja viihdyttävä.

perjantai 22. toukokuuta 2026

Rothaus Tafelbier Lager


Harmittavasti turhaan odotin sateen heikkenemistä, että pääsin siirtymään SalamaNationista Ruttolintuun. Wagner Merkendorf Märzen oli jo loppunut. Tyrmistyttävä pettymys. Hätäpäissäni tartuin Schwarzwaldin tafeliin, jota on ollut jo pitkään tarjolla, mutta ei ole ylittänyt ostokynnystäni. 4,9 %, kirkasta ja kultaista. Maltainen tuoksu on. Kovin kevyt lähes mauton runko. Ehkä vähän paahtoleipää. Ei jälkimakua. Juuri niin mitäänsanomaton kuin odotinkin. Mutta tällaista olutmetsästys välillä on. Pikkulintu Ruttopuisto, 22.5.2026.

Wagner Merkendorf Pils


Olen juonut pari kertaa Wagner Pilsiä, mutta todennäköisesti ne ovat olleet Wagner Kemmerniä. Nyt tarjolla Merkendorfia, sama 4,9 %. Kirkasta ja kultaista, hyvä vaahto. Hyvin maltainen tuoksu. Makukin vastaavaa baijerilaista vetoa. Täyteläistä maltaisuutta, mutta katkeruus jää liian kevyeksi. Oikein nautittavaa kamaa kuitenkin. SalamaNation, 22.5.2036.



PINTA Deya Like a Sunset


Sateinen iltapäivä Kampissa. Puolalais-englantilaista kollaboa, 7,0 %, Citraa ilmeisesti sinkkuna. Vaaleaa ja sameaa. Kuivaa hedelmäisyyttä, pehmeyttä, ananasta ja limeä. Ei juuri jälkimakua. Puhdasta ja miellyttävää kamaa kyllä on. SalamaNation, 22.5.2026.

Timber Tapestry of Timber No. 2



Timber Alesin olut on tullut aiemmin vastaan vain New Yorkin edesmenneessä Grand Delanceyssa. Nyt käsillä englantilaistyylisen barleywinen ja imperial stoutin blendi. Molempia kypsytetty pitkään bourbon-puussa ennen sekoitusta. 12,5 %. Olut oli hanalistalla, mutta tietysti se oli pullokaato. 10 cl, 14€. Käytännössä mustaa. Tammen tuoksu tuntuu, bourbonin vaniljaa myös. Makeahkoa sherryisyyttä, barleywine ehkä enemmän esillä kuin stout. Ei imelää sentään, paksu viskositeetti, hyvin täyteläistä. Ihan mukavaa. Pien, 22.5.2026.


Prizm FrauGruber Recess


Saksalaisyhteistyönä sessioheizi, 6,0 %, Citra, Mosaic, Nelson Sauvin, Simcoe. Nyt vaaleampaa tavaraa. Monipuolista hedelmäisyyttä ja mallaskin tuntuu nyt tukevammalta. Selvästi edellistä ryhdikkäämpi, vaikka kvartetin avaus taisi silti jäädä parhaimmaksi. Kuiva loppuunvienti, mutta ei sentään varsinaista katkeruutta. Pien, 22.5.2026.

Prizm Dharma Project: HBC 394


6,0 %, ilmeisesti otsikon mukaista humalaa soolona. Tosin ranskankielisessä kuvauksessa mainitaan myös Citra. Ei niin vaalea heizi kuin edelliset. Hedelmäistä aromia taas. Pehmeää appelsiinimaista mehuisuutta. Runko jää nyt selvemmin hinteläksi ja kokonaisuus ei oikein jaksa edetä pitkällekään. Selvästi nyt session heikoin lenkki. Pien, 22.5.2026.