Olari SMaSH Golden Promise & HBC 638

Olarilta toinenkin uutuus, uusi single malt single hop -heizi, 6,8 %. Vaaleaa ja sameaa. Enemmän täyteläisyyttä, mutta myös enemmän kuivuutta kuin edellisessä. Hedelmäisyys toimii hyvin, tasapainoa löytyy maltaan ja katkeruuden kanssa. Molemmat uutuudet toimivat erinomaisesti kuumassa säässä. Olarin Panimo Konepaja, 14.7.2026.

Olari Dropping In

Olarilta California IPA, 6,3 %, HBC 368, Idaho 7. Keltainen sameus. Hedelmäinen tuoksu Sitrusta maussa pehmeästi ja kuivasti. Perässä seuraa mukava katkeruus. Kirpeää hedelmää. Raikkautta ja tuoreutta. Hyvää laatua edelleen. Olarin Panimo Konepaja, 14.7.2026.

Varikko Trivialis

Uutta Varikkoa One Pintissa, 5,3 %, ilmeisesti sama resepti kuin One Pintin Allu Montinin Maistilan kanssa 2017 tekemä california common. Kuparin väriä, mallasvoittoinen, mukava katkeruus perätilassa. Oikein näppärää kokonaisuutena. One Pint, 14.7.2026.

Marble Velocette, cask ale

Taka-Töölöstä hikinen kävely Jätkäsaareen. Manchesteristä caskia, 4,2 %. Melko kirkasta ja kultaista. Hieman hedelmäinen, yllättävän kova katkeruus. Kunnon peräkärry. Miellyttävää pale alea. Barley & Bait, 14.7.2026.

Mad Hopper Tipsy Summer

Toinen Mad Hopper -uutuus itselleni hefeweizen, 5,0 %, Magnum ja Huell Melon. Sameaa, kevyttä esterisyyttä, suhteellisen kuiva. Hienoista hedelmäisyyttä. Ei virheitä. Mad Hopperin oluet ovat edelleen hillittyjä ja puhtaita, mutta toivottoman tylsiä. Ilmeisesti pääpanija on vaihtunut, mutta linja ennallaan. Viisi Penniä, 14.7.2026. 

Mad Hopper 53 Pale Ale

Todella pitkän ajan jälkeen Viiteen Penniin. Mad Hopperin oluet eivät ole juuri vaihtuneet. Söin lounaan ja kokeilin paria tuntematonta. 4,5 % pale alessa. Kirkasta ja kultaista. Hienoista hedelmäisyyttä, mallas ei ole täysin ohuena pohjana, mutta katkeron soolot puuttuvat kokonaan. Viisi Penniä, 14.7.2026.

Gordon Douglas: Rio Conchos

Gordon Douglas ei jättänyt elokuvahistoriaan kovin korkeaa profiilia, mutta yllättävän hyviä elokuvia hän ehti ohjata. 1950-luvulla syntyi James Cagney -noir Kiss Tomorrow Goodbye ja 60-luvulla Frank Sinatran tähdittämä Tony Rome -rikosleffatrilogia. Niiden välissä 1964 syntyi tämä cinemascope-western. Elokuvassa on vaikutteita Anthony Mannin ja Budd Boetticherin neuroottisista lännensaagoista, mutta lopputulos on kuitenkin paljon pinnallisempi. Hyvin väkivaltaisessa tarinassa revitään vielä auki sisällissodan avohaavoja ja intiaanien kohtaloon ei juuri ymmärrystä riitä. Boetticherin tapaan pieni porukka vaeltaa Meksikon rajamailla aavikon ja ihmisvihollisten uhkaamina. Varsin nopea rytmi, jokseenkin huonosti nivoutuvaa huumoria suoraviivaisessa tarinassa. Edmond O'Brienin hahmo tuntuu jo ennakoivan Peckinpahin The Wild Bunchin anarkiaa.

Ārpus TDH Hyperboost Citra X Motueka DIPA

Latviasta tuplaheiziä. 8,0 %. Humalat jo oluen nimessä. Nyt on oikea heizin väri. Raikas hedelmäinen tuoksu. Ananasta ja mangoa on maussa. Täyteläistä ja raikasta. Oikein mukavaa. Kuivahko, ei liian makea. Ei kyllä katkeruuttakaaan. Tykkään kovasti. Oluthuone Haka, 13.7.2026.

Seven Island Mikerphone Phantom of the Hopera

Korfun sopimuspanija Seven Islandin oluessa Illinoisin panimo kollaboraattorina. Tuplaheizi siis. 8,0 %, Citra, Strata, Mosaic. Vähän harmaa väri, ikävä kyllä. Tuoksussa hedelmäisyyttä geneerisesti. Hedelmäisyyttä, ei kovin raikas maku. Hieman kalkkisuutta myös. Kuivaa olutta. Ei taida olla enää parhaassa kunnossaan. Oluthuone Haka, 13.7.2026.

Tuju Ritual (2026)

Vahva imperial stout Lappeenrannasta, 14,0 %., bourbon-tynnyröintiä Mustaa, lakritsaa ja mausteisuutta tuoksussa. Aika täyteläistä makua, salmiakkia ja suolaa, varsin kuivaa kamaa. Makuja on kyllä tuhdisti, vielä voisi toivoa pehmeämpää viimeistelyä. Toimii kyllä jopa kesäsäässä. Oluthuone Haka, 13.7.2026.

Thornbridge Daisy & Doris

Siirtyminen edelleen kävellen Kaisaniemestä Hakaniemeen. Edelleen pilvinen, mutta lämmin sää, joten pystyi istumaan terassilla. Auringon paistaessahan terassit ovat pelkkää helvettiä. Saisonia tai farmhouse alea Derbyshiresta. Tosin vain 5,0 %. Belgiestereitä hyvin, parfyymistä hedelmäisyyttä. Ehkä melkein saippuaista. Lievää mausteisuutta, ei tietenkään katkeruutta. Miellyttävää tavaraa tämäkin. Oluthuone Haka, 13.7.2026.

Other Half National Broccoli Day

Toinen brooklyniläinen olut tänään on tuplaheizi, 8,5 %. Simcoe, Mosaic , Riwaka, HBC1019, Citra. Vaaleaa ja sameaa. Hyvin kirpeä hedelmäinen tuoksu. Pirteän trooppinen on makukin. Ananasta, mangoa ja melonia tuttuun tapaan. Lievää jälkimaun kuivuutta. Oikein mukavaa kamaa. Juova, 13.7.2026.

Other Half Snaps

Ei niin kuumaa kuin viikonloppuna, kävelin Vallilasta Kaisaniemeen. Brooklynista lageria, 4,5 %, Motueka ja Saphir. Erittäin vaaleaa, hieman utuista. Ruohoa ja viljaa on, hyvää rapeutta. Hedelmäisyys hentona taustalla, enemmän kukkaisuutta. Tilanteeseen hyvin sopivaa, mutta katkeron puraisua ei ole, ei edes näykkäisyä. Juova, 13.7.2026.

Éric Rochant: Le Bureau des légendes, 5.kausi

Ranskalaisen vakoilusarjan viides ja viimeinen kausi vuodelta 2020. Covid pysäytti suunnitellut jatkokaudet, mutta kyllä tässä on lopun merkkejä muutenkin vahvasti. Viimeisen kohtauksen ja lopputekstien päällä soi Tom Waitsin Cold Cold Ground. Peitehenkilöosaston naisjohtaja on siirretty Kairoon hotellin turvallisuuspäälliköksi. Sisäistä tutkintaa johtanut JJA on hänen seuraajansa. JJA:sta ilmenee yllättäviä Venäjään liittyviä kytköksiä. Venäjään ja FSB:hen tämäkin kausi keskittyy vahvasti. Lähi-itää ei unohdeta ja uutena lokaationa on Kambodžan Phnom Penh. Artus-koomikon hahmo sotkeutuu seksisuhteeseen arvattavin seurauksin. Yksi uusi Lähi-idässä operoiva peitehenkilö saadaan mukaan, kun seismologi keskittyy koulutuspuuhiin. Viidennessä kaudessa on samaa iskevyyttä ja intensiivisyyttä kuin kahdessa ensimmäisessä. Todella ansiokas lopetus hienolle sarjalle. Jotain suunnitelmia jatkosta kai on ollut olemassa, mutta parempi varmaan lopettaa tähän.

Argentiina - Sveitsi 3-1 j.a.

Kansas Cityssa Álvarez taas Argentiinan kärkipelaajana. Sveitsin Manzambi kokonaan poissa, ei siis edes penkillä. Antonio Rattín juuri kuollut, mutta hiljainen hetki silti Etelä-Afrikan pelaajan muistoksi. 10. minuutilla Messin kulma, jonka Mac Allister puski helposti sisään. Varsin kova tempo pelissä, Sveitsikin aktiivinen, mutta ei saanut luotua tilanteita. Sveitsi virkistyi tauolla, 50. minuutilla avopaikka, mutta ei onnistunut. 57. minuutilla Dan Ndoye tasoitti Rodriguezin syötöstä. 72. minuutilla Embolo menetti järkensä, keskikentällä filmaamisesta toinen keltainen ja punainen nousi. Lopussa Argentiinalla useampi paikka, mm. Messillä, mutta Sveitsi kesti jatkoajalle asti. Siellä rimpuilu loppui, Álvarez hienolla kaukolaukauksella ratkaisi 112. minuutilla ja loppunumerot viimeisteli vastahyökkäyksestä Lautaro Martínez 121. minuutilla. Argentiinan peli ei kyllä vakuuttanut nytkään, mutta tulosta syntyy.

Norja - Englanti 1-2 j.a.

Miamissa Haalandia vastaan cityn topparit Stones ja Guéhi. Englanti piti palloa tuloksettomasti mainostaukoon asti. Sitten alkoi tapahtua, O'Reillylla puolittainen tilanne ja Kane veti 16. rajalta yli. Norjan ensimmäinen tilanne 33. minuutilla Englannin puolustusvirheestä, mutta vielä Norja ei hyödyntänyt. Haaland sai puskupaikan, mutta Pickford torjui. 36. minuutilla Norja riisti pallon, Andreas Schjelderupilta hieno soolomaali, vasurilla takaylänurkkaan tolpan kautta. Sørloth veti vähän yli. 44. minuutilla Norjan olisi pitänyt tehdä toinen maali. Sørloth ja Haaland läpi yhtä puolustajaa vastaan, mutta Sørloth mokaili homman. Sitten yliajalla Gordon syötti boksiin, jossa Bellingham kiersi puolustajat ja veti tasoituksen vastustamattomasti. Englanti innostui, Nyland torjui Kanen laukauksen. Bellingham vapautti vielä Kanen maalintekoon, mutta tilanne selvä paitsio.  

Tauolla Rice pois, tilalle Eze, myös Saka peliin. 47. minuutilla Englannin vapaapotku, Eze veti muuriin. Haalandilla hyvä potku, Pickford torjui. 55. minuutilla Norja teki maalin kulmasta, hässäkän jälkeen Heggem iski häkkiin. VAR-hylkäys kuitenkin Haalandin työnnöstä. Käsittämätön tuomio, Norjasta tuli jo tästä moraalinen voittaja. Norja hallitsi toista puoliskoa selvästi. Ajer puski ylärimaan kulmapotkun jälkeen. Englanti sai yhden paikan, 87. minuutilla Saka pujotteli läpi, vaarallinen tilanne syntyi. Mutta jatkoajalle mentiin. 

Heti 93. minuutilla vaihtomies Rogers veti, Nyland sylki eteen ja Bellingham heti haaskalle. 99. minuutilla Spence kaatui boksissa, ranskalainen tuomari vihelsi pilkun, mutta VAR sentään käänsi tuomion. 105. minuutilla Haaland vaihtoon, en ymmärtänyt ollenkaan. Lopussa Englannilla useampi paikka, Nyland torjui nyt hyvin. Mutta kuten sanottu, skandaalimainen tulos, Norja oli parempi ja olisi voittanut ilman tuomarivirheitä.

John Ford: How Green Was My Valley

Täytyy olla niin, että en ole ennen nähnyt tätä John Fordin huippukauden Wales-draamaa vuodelta 1941. Luulin etukäteen nähneeni, mutta täysin vieraalta leffa tuntui. Perustuu 1939 ilmestyneeseen Richard Llewellynin romaaniin, joka kertoo suurperheen karuista vaiheista Etelä-Walesin hiilikaivoskylässä Rhonddan laaksossa 1800-luvun lopussa. Näkökulma on pienen pojan, jopa voice-overia myöten. Komediallisia aineksia löytyy Fordin tyyliin, mutta pääosin tämä on tummasävyinen melodraama. Ei ole täysin kestänyt aikaa, varsin väkinäistä kankeutta on havaittavissa. The Grapes of Wrathin tapaan kyseessä on tendenssielokuva, suvaitsemattomuutta vastaan lyödään turpiin kunnolla. Fordin Irlanti-draamat ovat hyvin samanhenkisiä, Fordilla oli vastaavat sympatiat Walesin kelttiveljiin. 20-vuotias Maureen O'Hara on hehkeämpi kuin koskaan, harmittavasti vastanäyttelijänä on 45-vuotias pökkelö Walter Pidgeon.