Suomen Paras Olut 2026

Viimevuotiseen tapaan sain median edustajana kutsun Suomen Paras Olut -julkistustilaisuuteen. Nyt sijaintina oli aivan takapihallani Vallilan ylängöllä Pälkäneenkadulla sijaitseva Art Studio Vallila. Otin vauhtia Teollisuuskadun kanjonissa Olarin Panimolla juoden panimon uutta versiota kuusenkerkkäoluesta Trippin' On Spruce Tips. Lähdin panimolta liikkeelle pelipaikalle Olarin Ville Leinon ja Noel Alexanderin sekä Makun Jussi Tammisen seurassa. Ville muisti Teollisuuskadulla unohtaneensa jotain ja jäi jonnekin takamaastoon. Noelin ja Jussin kanssa kiivettiin ylös Elimäenkadulta ja Veera Savolainen oli paikalla ohjaamassa perille. Sinne olisikin ehkä ollut muuten vaikea suunnistaa. Perillä olikin sitten jo kunnolla jengiä paikalla ja show pääsi käyntiin johtaja Anikó Lehtisen ja päätuomari Jussi Rokan juontamana, myös Veera esitteli järjestelyjä. Kaikki 15 olutsarjaa käytiin läpi, jokaisesta palkittiin kolme parasta. Kun Olarin Spruce-olut voitti maustettujen oluiden sarjan, niin aloin jo aavistella kotivoittoa. Olut oli maistunut niin hyvältä ja persoonalliselta, mutta kuitenkin juotavalta. Niinhän siinä sitten kävikin. Olari voitti kolme sarjaa ja vei kuusenkerkkä-IPAlla koko homman voiton. Täysin ansaittu tapaus. Tässä vaiheessa päästiin maistelemaan kaikkia eri sarjojen kolmen parhaan joukkoon päässeitä oluita. Äärisosiaalisessa tilanteessa en tietenkään edes yrittänyt tehdä muistiinpanoja maistelluista oluista. Mieleen jäi kuitenkin Lepaa Saison, sarjavoittaja jossakin sarjassa. Täytyi katsoa kännykän kartasta missä tämmöinen Lepaa sijaitsee. Se on Hattulan kunnassa Hämeenlinnasta pohjoiseen. Tunnettu aiemmin viineistä ja siidereistä, mutta nyt panostanut myös oluisiin. Panimokaupassa olisi kai tarjolla jopa kahdeksan eri olutta. Saison oli hedelmäinen ja esterinen, oikein mallikas, vaikka mausteisuus jäikin puuttumaan. Monta muutakin olutta maistelin, mutta ne jäivät huonommin mieleen. Mathildedal kuitenkin vaikutti tekevän nyt kunnon comebackia vaikeiden vaiheiden jälkeen.

Olari Trippin' On Spruce Tips (2026)

Uusi erä kuusenkerkkä-IPAa, 6,9 %, 82 IBU. Tykkäsin tästä pari vuotta sitten, mutta nyt kerkkiä tuntuu olevan entistäkin enemmän. Mausteista vetoa alusta loppuun ja mausteet maistuu hyvältä. Kuiva kokonaisuus ja hedelmäisyyttä mausteiden ponnahduslautana. Oikein näppärää. Olarin Panimo Konepaja, 11.6.2026.

Revenant Aeons

Ilmeisesti Tujulla tehtyä tripla-NZIPAa. 10,0 %, Riwaka ja Nelson Sauvin.  Vaaleaa ja paksusti sameutta. Trooppisten hedelmien tuoksua. Maussa hieman hedelmäpastillista karamellisuutta. Ei katkeruutta. Mehuisuutta on, mutta jokseenkin makeaa, ei oikein innosta. Juova, 9.6.2026.

Varikko Humalaine Vol. 3 Nallikari Ripples

Tuiran sohjoisilta surffausrannoilta kolmas versio Humalaineesta,  6,5 %. Ella, Strata ja Riwaka. Vaaleaa ja sameaa, jopa maitoinen ulkonäkö. Kuivaa nektarisuutta maussa, trooppisia hedelmiä.  Raikasta kamaa. Tutusti tulee hieman katkeruuttakin perässä. Pehmeää olutta, kohtuullisen monimuotoisesti. Sarjan paras mahdollisesti. Juova, 9.6.2026.

Tuju Vine

Karjalan kovimman panimon Tujun villihiivaoluita tapaa harvoin hanassa, mutta nyt sellainen tuli vastaan Eerikinkadulla. Golden aleja on sekoiteltu, bretta päästetty irti, kypsytelty toista vuotta Chardonnayssa ja punaviinissäkin. Sinikuusama-nimistä mystistä marjaa lisätty mukaan. 6,0 %, tummanpunaista, hapanta tuoksua. Marjaisuutta hyvin maussa, varsin hapanta menoa. Ryhdikästä tavaraa kaikin puolin. SalamaNation, 9.6.2026.

Flight Level Sierra November Mike Squawk Ident #11

Espoon Salamalla tehtyä kiertolaista, 6,7 %,  NZ-kamaa, Southern Cross, Nectaron, Motueka. Hyvin sameaa ja vaaleaa. Trooppista hedelmää, pehmeää mehuisuutta. Ehkä löytyy vielä hieman karkeutta. Nyt ei oikeastaan katkeruutta. Hyvää kamaa kuitenkin. Barley & Bait, 9.6.2026.

Salama Nectar Of Doom

Keravalta west coast IPA, 6,8 %. Elani, Nelson Sauvin, Columbus. Lievää sameutta. Pientä hedelmäisyyttä maussa, muuten tukeva mallasrunko. Kuivaa on, kevyt peräkärrykin. Ihan OK, Salaman viimeaikaisista parempaa tuotantoa. Barley & Bait, 9.6.2026.

Kirkstall Golden Hour, cask ale

Barley & Baitissa taas uusi cask Leedsistä, 4,0 %, american hazy IPA, ei kovin heizi. Maltainen tuoksu. Pehmeää kuohkeutta. Lievästi hedelmäisyyttä. Vähän katkeruutta, oikein miellyttävää. Barley & Bait, 9.6.2026.

Tuju Bliss-Tex Willer

Pyörähdin vielä Hakaniemeen, kun tarjolle oli saapunut triplaheizi idän ihmepanimolta. 10,0 %, Nelson Sauvin ja Citra. Vaaleaa ja sameaa. Trooppisten hedelmien tuoksua. Paksua nektarisuutta vahvasti, raikkautta ja tuoreutta löytyy. Kuiva runko, huomattavasti katkeruuttakin. Nyt on käsillä Tujun parasta tasoa, hakkaa kevyesti esim. Factoryn tarjonnan tässä tyylissä. Oluthuone Haka, 8.6.2026.

Roineenpuiston alkukesän kevyt tasting 2026

Viime huhtikuun Kanadan reissulta oli vielä jäljellä pari tölkkiä ja Ari Nyfors toi pari tuliaista tuoreemmalta Vilnan matkalta. Bonuksena vielä yksi kuopiolainen uutuustuote, joten pidimme pienen session kesäisessä Vallilassa.

Aloituksena Dundulis Serbentis, 6,0 %, mustaherukkavillihiivaolut, vahva marjainen hapan tuoksu. Kuivaa happamuutta. Täyteläistä. Ihan hyvää tyylissään. Ontarion Bloomfieldin pikkukylästä Matron Rodeo. 6,6 %, Citra, Dolcita ja Krush. Keltaista sameutta. Hedelmäisyyttä tuoksussa. Mehuisuutta. Kuivaa. Ei juuri jälkimakua. Ei ollut ehkä tuoreimmillaan. 

Bloomfieldin toiselta panimolta All My Friendsiltä yhteistyö Québecin Le Ketchin kanssa, Dosed, 6,8 %, Citra, Riwaka ja kannabis-terpeenejä. Dänkkiä tuoksua voimakkaasti. Raikasta hedelmäisyyttä. Paksua täyteläisyyttä, vähän makeuttakin. Huippukamaa, vaikka kärry puuttuukin. Dundulis Pi Kvadratu on vahva oatmeal stout, bourbon barrel aged, 9,8 %. Tammea tuoksussa, pehmeää, kuivahkoa, viski vähän tuntuu. Oikein mukavaa. Voisi olla vahvempikin, mutta hyvä näinkin. Lakritsaakin tulee viiveellä. 

Lopuksi vielä Barrel Aged -versio Iso-Kallan Bellywasher Scotch Alesta, viskitynnyri käytössö, 9,0 %. Ruskeaa, tuoksussa jo viskiä. Karamellisuutta maussa, mutta pehmenee hyvin viskin sylissä. Mukava variaatio ilman muuta. Monimuotoisuutta, oikein kuivaa. 

Salama Yippee Ki Haze

Bierhaus-ketjun kesäheizi, 6,5 %. Melko samea, keskikeltainen. Hedelmäistä, melko täyteläistä, kuivahko jälkimaku. Nyt on nielaisun jälkeen yllättäen selvää katkeruuttakin. Ihan näppärää. Bierhaus Berlin, 8.6.2026.

Mallaskoski Premium Pils

Ensimmäinen vierailu Kabackaan 10 vuoteen ennen Pasilan junaan hyppäämistä. Ensin Solar Nectar Mallaskoskelta, joka ennestään tuttu.  Pilsissä 5,0 %, 50 IBU, tšekkityylinen, omalla hiivalla ja gluteeniton. Kirkas ja kultainen, maltainen tuoksu. Kuiva ruohoinen ja hieman yrttinen maku, erittäin kuiva. Katkeruuttakin tulee havaittavasti mukaan. Tämähän oli positiivinen yllätys ja ryhdikäs päätös huippuviikonlopulle. Parasta tarjontaa Mallaskoskelta pitkään aikaan, positiivinen yllätys. Ollut varmaan tarjolla jo pitempään, mutta ei pitäisi laittaa nimeen premium-sanaa. Yleensä kartan premium-oluita kuin ruttoa. Seinäjoki, Kabacka, 7.6.2026.

Kurikan Lakkitehdas Kulo Synninsumu

Viimeisenä Lakkitehtaan näytteenä tumma lager, 4,5 %, käytännössä mustaa. Paahteisuutta löytyy yllättävän paljon.  Muuten perusmaltaisuutta, mutta oikein miellyttävä olut. Panimon parasta tasoa vehnän ohella. Lakkitehtaan jälkeen vilkaisimme vielä kaatosateessa Miedon patsasta Kurikan torilla. Mietohan tykkäsi hiihtää vesikelillä. 

Otimme vielä tuntumaa Kurikan baarielämään Wanha Mestari -nimisessä paikassa, joka vakuutti olevansa karaokevapaata aluetta. Pullosta Budvaria. Sitten vielä mielijohteesta ponnahdimme Pitkä-Jussi -majataloon, joka oli muuttanut nimensä Hotel Kurikaksi. Aulan vitriinissä Miedon vahanukke tms. ja palkintoja uran varrelta. Kvarkenin porteria pullossa. Baaritiskillä törmäsin yllättäen ex-kollegaani Olliin, joka oli menossa Ilmajoen musiikkijuhlille. Juteltiin it-asioista niin pitkään, että meidät heitettiin ulos baarista. Baari meni siis kiinni. Kurikka, Kurikan Lakkitehdas, 6.6.2026.

Kurikan Lakkitehdas Kulo Kusikivi A

Lakkitehtaassa tarjolla hyvää pizzaakin. Hieman pannupizzaotetta, mutta myös rapeutta hybridityylisesti. Paikallisen huippunähtävyyden mukaan nimetty keltainen vahvahko lager, 6,1 %. Nimessä siis varmennetaan asiakkaille, että kyseessä on A-olut. Tieto oluen veroluokkien lakkauttamisesta 1994 on ollut valtakunnan tiukimmin varjeltuja salaisuuksia, heti Tiitisen listan jälkeen. Raikasta kamaa, kevyen maltainen. Ei paljoa makuja tässäkään. Kurikka, Kurikan Lakkitehdas, 6.6.2026.

Kurikan Lakkitehdas Kulo kaksIPApoikaa Kurikasta

Etelä-Pohjanmaan rundin pääpäivä. Hieman sateinen sää, mutta se ei pahemmin haitannut, kun Juha Pentinmäki toimi kuskina pitkän päivän. Aluksi piipahdettiin Koskenkorvalla USA-fanaatikko Jari Mäen elämyspuistossa. Esillä ja tarjolla oli monenlaista varustetta. Itse sheriffikin oli paikalla. Mielessä kävi heittää kysymys välivaalien asetelmista, mutta aikeeksihan se jäi. Sitten tsekattiin Ilmajoella useampikin nuijasotaan liittyvä muistomerkki ja pieni tykistömuseo, joka keskittyi paikallisten tykkimiesten toimintaan talvi- ja jatkosodissa. Kuultiinpa ilmaiseksi pala Ilmajoen musiikkijuhlien esityksestä.

Sitten tulikin jo päivän pääkohteen Kurikan Lakkitehtaan avaamisaika. Etäisyydet Jalasjärvi-Kurikka-Ilmajoki -alueella vaikuttivat lyhyiltä ja tiestö hyvätasoiselta, verrattuna vaikka Kainuun tilanteeseen. Lakkitehtaassa on toiminut nelisen vuotta panimoravintola, jolla on aikaisempaa Härmän Rati -historiaa Järvenpäässä. Mukavan robusti ja rosoinen sisustus toisessa kerroksessa. Kokoa on, vaikka ei Varikon luokkaa. Mukavasti jengiäkin. Ei kuitenkaan hanaoluita. Hauskasti nimetyssä IPAssa vain 5,0 %, Hallertau Tradition ja Ariana. Ruskeaa, maltainen maku. Pehmeää, puhdasta, mutta melkoisen mautonta, raaka-aineissa on säästelty. Ei juuri peräkärryä. Toki tässä on ehkä ajateltu paikallisten olutmieltymyksiö, ottamatta sen kummemmin kantaa heidän ammattiinsa tai elinkeinoonsa. Kurikka, Kurikan Lakkitehdas, 6.6.2026.