Toppling Goliath King Sue 2026

Tutun Goliath-tuplasumun vuosikertaversio, 8,2 %, 100 IBU. Ainakin Citraa. Vaaleaa ja sameaa. Nyt on hyvin mangoa ja aprikoosia aromeissa. Varsin mehuinen maku. Kuiva runko. Ei juuri jälkimakua kovasta IBU-lukemasta huolimatta. Mutta hyvää kamaa on, selvästi trion paras. Oluthuone Haka, 29.10.2026.

Toppling Goliath Cyber Sue

Toinen Goliath west coast, 7,2 %, 65 IBU. Citra, Mosaic ja Simcoe. Ruskea ja hieman samea. Havuinen ja maltainen tuoksu. Varsin täyteläinen maltainen maku. UT:ssä panimo hehkuttaa hedelmäisyyttä, mutta siitä ei kyllä juuri mitään havaintoa. Kuivaa on ja vähän katkeroakin. Mutta ehkä pieni pettymys. Oluthuone Haka, 29.10.2026.

Toppling Goliath Hazy Day Sue

Iowan kuuluisan panimon tap takeover Hakaniemessä. Usvainen päivä on Hakaniemessäkin. 6,5 %, Krush, Simcoe, Citra, Mosaic. Vaaleaa ja sameaa, appelsiinin tuoksua. Kuiva maku, sitrus tulee esiin, mutta ei niin raikas kuin edellinen Badlands. Lievää mausteisuutta lämmetessä. Ei siis täysin kolahtanut. Oluthuone Haka, 29.10.2026.

Badlands August DIPA 2026

Ontarion huippupanimolta taas uutuutta, 8,2 %, Nelson Sauvin ja Riwaka. Vaaleaa ja sameaa. Erittäin raikas papaijan ja mangon aromi. Pehmeää ja tuoretta nektarisuutta todella päällekäyvästi. Ei liian makeaa, jälkimaussa on kuivuuttakin. Odotettua tasokkuutta taas. Juova, 29.10.2026.

Rivington The Quiet Earth

Siirtyminen Töölöstä Pasilaan. Tuplasumu Lancashiresta, 8,0 %. Galaxy, Citra, Nelson Sauvin. Vaaleaa ja sameaa. Sitruksiset aromit. Mehuisuutta on täyteläisesti. Mango, papaija, passion. Puhdasta ja raikasta, kuiva runko, jopa vähän katkeruuttakin. Rivingtonista en alunperin innostunut, mutta viimeaikaiset tuotteet olleet kyllä laadukkaita. Täproom, 28.10.2026.

Mad Hopper Ice Breaker

Toinen Mad-uutuus itselleni cold IPA, 6,0 %, Magnum, Motueka, Nectaron, Nelson Sauvin. Nyt melko sameaa, varsin vaaleaa. Ananas-tuoksu intensiivistä. Maussakin yllättävän runsas mehuisuus, kuivan kirpeänä. Jopa greippisyyttä, melko täyteläinen. Tässäkin on vähän katkeruutta. Aika näppärä, onko Mad Hopper todellakin ruvennut tekemään runsaamman maun oluita? Aiemmathan ovat olleet toinen toistaan hillitymmän mauttomia. Puhdasta tämäkin on, myönteinen yllätys. Viisi Penniä, 28.10.2026.

Mad Hopper Hopperdorf

Melko vaalea ja kultainen altbier Töölöössä. 5,0 %. Täysin kirkasta ja maltaisen tuoksuista. Hyvin kuiva maltainen maku, kieltämättä pähkinää on kohtuudella. Oikein puhdasta ja raikasta, riittävästi on peräkärryäkin. Positiivinen tapaus ilman muuta. Gustavo Vale näytti puuhailevan panolaitteiston kimpussa. Jostain syystä olen luullut hänen lähteneen pois jossain vaiheessa. Viisi Penniä, 28.10.2026.

Rivington See the Spark

Lancashirestä Prestonin kaakkoispuolelta imperial stout pullojaossa, 11,2 %. 21 kuukautta kypsytystä Buffalo Trace -bourbontynnyreissä, pähkinää, kaakaota ja vaniljaa lisätty sekaan. Tammen puumaisuutta aromeissa, vaniljaa myös. Pehmeässä maussa aika makeaa karamellisuutta, vaniljaa taas myös. Ehkä sivussa kuivempaa kahvisuutta. Ei ehkä pahinta makeutta, mutta ei silti oikein minun makuun. Juova, 27.10.2026.

Rivington Month Or Two

Manchesterin luoteispuolelta DDH-sumua, 6,5 %, Nelson Sauvin, Strata, Peacharine ja Citra. Vaaleaa ja sameaa. Satsumaa ja greippiä tuoksussa. Maku on raikkaan hedelmäinen, sitrusta mukavasti. Kohtuullisen täyteläinenkin. Ei ongelmia maussa, mutta jotenkin ei oikein kolahda. Puhdasta tavaraa sinänsä. Juova, 27.10.2026.

Flight Level Vector #2

Lentoaiheinen kiertolaispanimo pukkaa tiheästi uutta tavaraa, nyt kakkosversio Vector-sarjasta, jonka avaus ei oikein innostanut. Siis west coast IPA, 6,5 %, klassisesti Columbus, Centennial ja Cascade. Suhteellisen samea. Tuoksussa mallasta, toffeeta ja pihkaa. Pihkaisuus hallitsee ja vähän karkeaksi kokonaisuus jää. Ei juuri katkeruutta. Sinänsä mukavaa, että Flight Level on siirtynyt west coasteihin. Barley & Bait, 27.10.2026.

Kimito German IPA

Perinteiseen tiistai-iltapäivän tyyliin Jätkäsaaren laatubaarin hanatyhjennykseen, kaikki hanat 6€. Kemiönsaaresta saksalaista IPAa, 6,0 %, lievää utua, kultainen väri. Sitrushedelmäinen aromi hönkii esiin. Maku hieman yrttisempi, mutta hedelmäisyyttä on hennosti mukana. Oikein raikasta. Varmaan samoja moderneja saksalaisia humalia kuin Hagström Imperial Redissä. Barley & Bait, 27.10.2026.

Fermenterarna West Coast Crisps Nelson Sauvin

Ruotsin länsirannikolta Göteborgista west coast IPAa, 6,8 %, jopa 80 IBU. Uuden-Seelannin tunnetuin humala Nelson Sauvin siis soolona. Lievästi sameaa. Marjainen ja hedelmäinen tuoksu. Tämä humala ei tunnetusti ole suosikkejani, mutta maistetaan nyt kuitenkin. Tiettyä monimuotoisuutta maussa on, jopa yrttisen suuntaan viidakon hedelmistä. Kuiva runko. Melko pysyvä jälkimakukin, vaikka se ei kovin katkera olekaan. Kyllä tätä juo ihan mielellään. Pikkulintu Ruttopuisto, 26.10.2026. 

Sonnen-Bräu Mürsbach Euer Festbier (2026)

After cinema -oluena vielä lokakuun lopulla festbieriä Frankenista. 5,6 %. Melko punaista. Varsin makeaa, mutta ohutta. Maku jää todella kevyeksi. Ei jälkimakuakaan. Nyt kyllä jää pettymykseksi. Pikkulintu Ruttopuisto, 26.10.2026.

Aku Louhimies: Lapin sota

Louhimiehen kolmas sotaelokuva. Tykkäsin kohtuudella hänen tulkinnastaan Tuntemattomasta sotilaasta, mutta aiempi sisällissotaleffa Käsky oli kauhea floppi. Nyt pohjalla on Antti Tuurin romaani Rauta-antura, jota en ole lukenut. Nettiarvioiden perusteella elokuva on yllättävänkin uskollinen romaanin juonelle. Jonkinlainen päähenkilö on Tuurille tyypillisesti kauhavalainen hahmo, tällä kertaa 19-vuotias Heikki Ojala. Hän joutuu kesällä 1944 Kannaksen tulihelvettiin panssarintorjuntaryhmässä. Elokuva seuraa saman ryhmän vaiheita myöhemmässä Lapin sodassa. Toisesta suunnasta lähestytään Rovaniemellä saksalaisten palveluksessa toimivien naisten kohtaloita. Pst-ryhmä kuljetetaan Ouluun, josta heidät laivataan Toppilan satamasta Tornion maihinnousuun, jonka jälkeen he joutuvat kiivaisiin taisteluihin saksalaisten kanssa. Sitten he etenevät jalkaisin Tornionjokilaaksoa Muonioon. Suomalaiset naiset pyrkivät saksalaisten poikaystäviensä mukana Rovaniemeltä Muonioon, jossa tie katkeaa. Jokseenkin yllättävästi Ojalan pst-ryhmä komennetaan kuljettamaan naiset Ouluun tuomittaviksi, edelleen jalkaisin 400 km. Kaikki tämä käsittääkseni tapahtuu myös Tuurin romaanissa. Siksi elokuvan nimi tuntuukin hieman harhaanjohtavalta. Lapin sodassa toki ollaan, mutta esim. hyvin paljon elokuvallisia mahdollisuuksia tarjoava Tornion maihinnousu ohitetaan käytännössä kokonaan. Ensin ollaan oksentamassa laivan ruumassa ja sitten jo kävellään Torniossa. Ehkä budjettisyistä ei näyttävämpää jälkeä tästä ole leffassa. Myös Lapin sodan keskeinen trauma, Rovaniemen polttaminen, jää kokonaan pois. Visuaalinen jälki on kuitenkin hyvää, taistelukohtauksissa Kannaksella ja Tornion suunnalla on ahdistavaa voimaa. Henkilöhahmot Ojalaa myöten jäävät kuitenkin harmittavan pinnallisiksi. Kauhavalaisen pastorin ja hänen saksalaisupseeriin rakastuneen vaimon suhde on parhaimmillaankin vaivaannuttavaa katsottavaa. Elokuva on pahasti ylipitkä. Varsinkin loppupuolen marssiminen Muoniosta Ouluun tuntuu samanlaiselta kuin joidenkin lännenelokuvien loputon talsiminen erämaassa. Hilpeä kohtaus on presidenttien adjutanttina julkisuutta saaneen everstiluutnantti Tino Savolaisen rooli kenraalimajuri Aaro Pajarina. Savolainen/Pajari ruoskii armotta suomalaisia sotureita, jotka Tornion maihinnousun jälkimainingeissa vetivät armottomat kännit ns. Pikku-Berliinistä löytämistään alkoholituotteista. Ehkä mielenkiintoisin kohtaus koko elokuvassa on suomalaisten kommunistien aseellinen hyökkäys ryhmän kimppuun jossain Tornion ja Oulun välillä. He onnistuvat raiskaamaan yhden naisista. En osaa sanoa tapahtuman historiallisesta totuudenmukaisuudesta, mutta varsin uskottavaltahan se tuntuu. Kokonaisuutena siis liian löyhä ja ylipitkä, ei kohoa Tuntemattoman sotilaan tasolle, mutta on kuitenkin selvästi Käskyä parempi.

Rivington GlassHouse From Dusk Till Dawn

Lancashirestä tuplasumua, kumppanina birminghamilainen tuottaja. 8,0 %, Citra, Motueka, Peacharine. Ulkonäkö nyt hieman tummempi, sameaa kyllä. Mangoa ja passionia aromeissa. Kuivaa mehuisuutta on, täyteläistäkin. Puhdasta kamaa, mutta ei kovin persoonallista tämäkään. Ei juuri katkeruutta, mutta kokonaisuutena oikein miellyttävää. Juova, 25.10.2026.

Evil Twin Mortalis Oldmanbearma

Amerikkalaistuneen tanskalaisvalmistajan 16-vuotisjuhlaolut, kollaboraattorina läheinen kulttipanimo Mortalis. 8,2 %, Citra, Simcoe, Riwaka ja Nelson Sauvin. Vaaleaa ja sameaa. Täyteläinen tuoksu. Pehmeää, mehuisuutta. Trooppista hedelmää. Raikasta. Ei katkeruutta. Sosiaalinen tilanne, mutta hyvää oli. Juova, 25.10.2026.

Olari As Smooth As It Gets

Olarin uutuus tuli yllättäen vastaan after cinema -oluena Juovassa. En ole panimolla tähän törmännyt ja kuulinkin oluen tehdyn varsinaisesti Lahden AntFestiin. 6,5 %, Cashmere, Pacifica, Nelson Sauvin. Vaaleaa ja sameaa. Kirpeän yrttistä mehuisuutta. Hyvin kuivaa ja lievä katkeruus. Hyvää laatua edelleen. Juova, 25.10.2026.