Hilden Cathedral Quarter Beer

Luulin tätä pullon perusteella tummemmaksi olueksi, mutta tämä on vahva (5,3%) red ale, omistettu Belfastin katedraalialueelle. Maku hieman makea, hedelmäinen, ei juuri humalaa. Vaisuksi jää. Hieman nolo päätös reissun oluille, mutta tavallaan nivoo Dublinissa juotuna kaksi vierailukaupunkia yhteen. Toimii hedelmäisenä perusalena ihan hyvin. Dublin, Brew Dock, 26.5.2012.

Odell India Pale Ale

Sameaa IPAa Coloradosta. Ihanteelliset 7%, valtava sitruspainotus, greippinen tuntuma, pullo-oluena Euroopassa iskee yllättävän tanakasti. Hakkaa erityisesti edellisen Butte Creekin 6-0. Raikkaus puuttuu, mutta substanssia on vakuuttavasti. Pullon parasta ennen -päiväys viittaa viime lokakuulle, joten siinäkin mielessä olut on hyvässä kunnossa. Tuoreena mitä ilmeisimmin mestariteostasoa. Baari hiljenee keski-illassa. Galwayn ketjuomistajat (tai missä nyt sittenkin sijainnevat) ovat laajentaneet rohkeasti, mutta asiakasvilkkaus näyttää kyseenalaiselta. Ehkä ARPU on kuitenkin korkea laatuolutpaikoissa. Dublin, Brew Dock, 26.5.2012.

Butte Creek Organic India Pale Ale

Luomu-IPAa Pohjois-Kalifornian Ukiahista, 6,4%. Varsin sameaa, ei tunnu tuoreelta, hedelmää nahkeasti, reipas katkero jälkimaussa. Korkeintaan keskitason tavaraa kalifornialaisittain, ei edullisesti erottavia piirteitä. Selvästi jää pettymykseksi. Dublin, Brew Dock, 26.5.2012.

Carlow O'Hara's Smoked Ale

Brew Dockissa caskissa vain jo kokeiltu Spelt Saison, joten tsekkasin savualen, jota en torstaina hanarivistöstä havainnut. Savua ei heti havaittavissa, mutta se nousee suutuntumassa esiin. Mausteinen pippurinen tapaus, mutta muuten ohut, mallasrunko ei kanna ja loppuveto jää tyhjäksi. Hyvä tunnelma baarissa, futiksen EM-kisojen ennakointi leimaa jo paljon keskustelua. Dublin, Brew Dock, 26.5.2012.

Dingle Tom Crean's Lager

Suffolk Streetin O'Neill's oli suosikkibaarejani jo ensimmäisellä Dublin-vierailulla 1995. Silloin pelkkä stout-paikka, nytkin tarjolla Beamishiä, joka on jäänyt sittemmin pahasti Guinnessin jalkoihin. Baari on transformoitunut laajan tarjonnan baariksi. Noin 30 hanaa, mutta ei paljoa mielenkiintoista. Valikoin nyt Dinglen lagerin, joka Against the Grainissa oli päässyt viikkoa aiemmin loppumaan. Virheetöntä kamaa, mutta ei tästä mitään craft-twistiä löydy. Todella mautonta, vähän mallasta ja humalaa. Ehkä hieman hedelmäisempi kuin useimmat teolliset tuotteet. Tarjolla olisi hanassa Franciscan Wellin kölschiä Blarney Blonde ja Eight Degreesin Sunburnt-rediä, mutta odotukset niin alhaalla niiden suhteen, että suuntaan muualle. Televisiossa Irlanti ottaa yhteen ex-supertähti Safet Susicin valmentaman Bosnia-Herzegovinan kanssa, ei maaleja ensi jaksolla. Dublin, O'Neill's (Suffolk St), 26.5.2012.

Carlow F.X.Buckley Golden Ale

Nyt tarjolla Bull&Castlen talon olutta, kevyt ale, 3,9%. Ei paljoa kertomista, hedelmäisyyttä, mutta myös jotain häiritsevää pistävyyttä. Ehkä tulee humalasta, mutta ei toimi toivotulla tavalla. Dublin, Bull & Castle, 26.5.2012.

Porterhouse Oyster Stout

Tämä Temple Barin Porterhouse oli vuoden 2000 vierailulla selvästi kaupungin paras olutkohde. Hyvä baari edelleen, mutta konsepti ei näytä muuttuneen, oluetkin käytännössä samoja. Caskissa vain sama TSB kuin Central-paikassa. Oyster Stoutiin tiettävästi sekoitetaan oikeita ostereita, joten kipakassa maussa on potkua. Vain 4,8%. Kahvisuutta ja suklaatakin tuntuu, ei läheskään niin kuiva kuin Wrasslers. Mausteisuudessa jotain kanelinkin tapaista. Ei mielestäni oikein toimi stoutissa. Dublin, Porterhouse Temple Bar, 26.5.2012.

Sierra Nevada Ruthless Rye IPA

Black Sheepin keg-oluet eivät ole vaihtuneet, pullo-oluissa samoja jenkkejä kuin Brew Dockissakin-Myös irlantilaisia kokeilemattomia, Whitewateriltakin sellaisia, joita ei Belfastissa näkynyt. Dublin on nyt selvästi mielenkiintoisempi olutkaupunki kuin Belfast, vaikka vielä ei kovin korkealla täälläkään olla. Pakko tsekata kalifornialainen ruis-IPA. Kaunis kuparin väri, 6,6%. Raikasta sitrusta, hieman kypsempää appelsiinia. Ruis on hankala oluessa, valmistajan mukaan se tuo mukaan pippurisuutta. Ei ehkä aivan niin, mutta runko on jotenkin levottoman tasapainoton, ehkä ruis vivahteistaa siihen tapaan. Jälkipotku on laimea kalifornialaisittain suhteutettuna, mutta hoppikiksejäkin irtoaa. On miellyttävä havaita, että menestystä niittäneellä Sierra Nevadalla riittää intoa kokeiluihin, ei jäädä lepäämään aiempien ansioiden varaan. Omalaatuinen kauhuromanttinen viljapeltokuvitus etiketissä, ei varmaan erotu valokuvassa. Black Sheepiin tulee lopulta muitakin asiakkaita. Dublin, Black Sheep, 26.5.2012.

Dungarvan Copper Coast, real ale

Takaisin Dubliniin ja takaisin reissun ehkä parhaaseen baariin. Black Sheepissä ei nyt muita asiakkaita ja caskeistakin vaihtunut viikon aikana vain yksi. Dungarvanin Copper Coast on perusbitter ehkä tavallista terävämmällä humalapurennalla, 4,1%. Humalointi on voimakas, mutta ei täysin onnistunut, liian karkeaa pistävyyttä. Caskaustilannekaan ei selvästi optimaalinen. Menin suoraan takahuoneen cask-tiskille vilkaisemattakaan etubaarin hanoja. Baarimestari tuli vasta hetken perästä ihmettelemään etsinkö mahdollisesti ruokalistaa. Cask-oluita omituisesti piilotellaan, se ei ainakaan kiertoa paranna. Paikan hiljaisuus hieman ihmetyttää, Henry Streetin ostoshelvetti on vain parin korttelin päässä, mutta ehkä etäisyys on liikaa. Dublin, Black Sheep, 26.5.2012.

Black Diamond Jagged Edge IPA

Uusi jenkki-IPA -tuttavuus. 75 IBUa ja 7,3%. Sitrusta ja kypsää hedelmää, hyvä mallasrunko, mutta nahkea, tuoreus puuttuu. Katkerointi keskitasoa tässä tyylilajissa. Panimo Pohjois-Kalifornian Concordissa. Erittäin hyvä pullovalikoima baarissa, Butte Creekiä, Sierra Nevada Ruthless, Odelleja, Belfastin College Greeniä. Dublin, Brew Dock, 24.5.2012.

Eight Degree Howling Gale Ale, hanaversio

Vielä yksi sisarpubi Against the Grainille ja kumppaneille, tämä Dublinin bussi- ja juna-aseman välissä. Lähes sama hanaolutvalikoima kuin muissakin kohteissa, ei caskeja. Siisti uusi baari, ei kovin persoonallista otetta. Hanassa nyt pullossa Galwayssa juotua alea. Hyvin humaloitua vaalea alea, lähes pistävää katkeroa. Hedelmäisyys ohuempaa, mutta erittäin miellyttävä. Dublin, Brew Dock, 24.5.2012.

Porterhouse Wrasslers XXXX Stout

Vahvasta nimestä huolimatta vain 5%. Vanha tuttu olut, pehmeä vaahto, kylmä runko, valtava paahto. Kypsää hedelmää ja katkeraa humalaa, aivan loistava tapaus. Juuri tällainen kuiva stout pitää olla, katkeruus pistää cascadian darkitkin lujille. Uudet pienpanimot Irlannissa eivät vielä pääse tälle tasolle. Paahto ja katkero ovat omaa luokkaansa tällä reissulla. Jälkiveto on todella kuiva, kuten haalistuneissa muistoissakin esiintyi. Aivan näin erinomaiseksi en tätä olutta muistanut. Dublin, Porterhouse Central, 22.5.2012.

Porterhouse Hop Head, real ale

Ennestään tuttu olut real-käsiteltynä. Tanakkaa humalaa, männynneulasista tihkuu pihkaa. Runko huojahtelee, mutta onhan tämä hieno olut. 12 vuotta sitten Porterhouse toimi Dublinin keskustassa vain Temple Barissa. Tämä baari Trinity-kampuksen kulmalla on perinteisempi, pienempi ja kuluneempi, kohtuullisen tavanomaista meininkiä. Tarjonta irlantilaisittain laajaa, omien oluiden lisäksi mm. Metalmania. Dublin, Porterhouse Central, 22.5.2012.

Messrs Maguire Rusty Ale

Pitkän linjan panimobaari Dublinin paraatipaikalla Liffeyn rannassa. Pehmeä maltainen bitter toffeeta ja karamellia. Kevyt humalointi, varsin vaisu, 4,6%. Tuoretta ja raikasta, mutta nyt se ei riitä pitkälle. Dublin, Messrs Maguire, 22.5.2012.

Porterhouse Turner's Sticklebract Bitter, real ale

Todella pikainen ensivierailu Porterhousen itäiseen toimipaikkaan Dublinin keskustassa. Muiden intressien vuoksi olutarvio jäi ytimekkääksi: hyvin humalainen ja kevyt bitter, 3,7%. Hyvää oli silti. Dublin, Porterhouse Central, 21.5.2012.

Brew Eyed Lager

Irlantilaista craft-lageria.Tätä oli Galwayn Salt Housen liitutaululla, mutta ei itse tarjonnassa. Against the Grainin hanarivistössä oli Dingle Tom Crean's Lager, mutta sekin oli ehtinyt loppua. Nyt sitten pohjahiivahampaan kolotus saa lopulta helpotusta. Varsin odotetusti kuitenkin melkoisen paha pettymys. Hieman hedelmäinen, mutta muuten lähes mauton. Humalaa on jonkin verran, mutta nimenomaan runko on ongelma, mallasta enemmän olisi pitänyt saada mukaan. Häviää kirkkaasti Franciscan Wellin lagerille. Dublin, Laurence Mulligan (Stoneybatter), 20.5.2012.

Dungarvan Helvick Gold, real ale

Pieni kävelylenkki keskustan luoteispuolelle Stoneybatter-kadulle. Loistava perinteinen pitkä baari, jossa irlantilaisittain järisyttävä valikoima. Caskina Waterfordista vaalea ale, 4,7% .Pehmeyttä on, hedelmää, lähes sitrusta ja hillitysti humalaa. Ei niin hyvä kuin stout, mutta panimon tuore maine ei kärsi. Ehkä liikaa brittiriilien kaltainen, oma panostus ei erotu. Dublin, Laurence Mulligan (Stoneybatter), 20.5.2012.

Franciscan Well Shandon Stout

Edelleen samaa craft beer bar -ketjua, nyt Dublinissa joen eteläpuolella, aavistus brittiurpojen turistialueen ulkopuolella. Sama systeemi, karumpi sisustus, klassinen kapea public bar & lounge -ratkaisu. Pari uutta olutta, täälläkin caskina Dungarvan Black Rock. 4,2 -prosenttisessa corkilaisessa stoutissa humalaa rankasti, todella kuivaa. Miellyttävä muutenkin, selvästi irlantilaiset pienpanimot lähtevät stouteissaan liikkeelle Guinness-standardista ja twistaavat sitä haluttuun suuntaan. Tässä suunta on paras. Toimisi siis kevyenä Cascadian Darkinakin. REMin 80-luvun tuotantoa äänitaustana, loistavaa. Dublin, Against the Grain, 20.5.2012.

Trouble Spelt Saison, real ale

Irlantilaista vehnäbelgiriiliä! Hieman mausteinen, raikkaan hedelmäinen ja rankan katkeroinen jälkimaku, 6,1%. Todellinen yllätys toimivuudessaan. Real-käsittelyn lisäarvo jää hieman epäselväksi, mutta ei se ainakaan haittaa. Troublen oluista selvä ykkönen ja muutenkin kaikin puolin loistava. Belgihiiva ei hyökkää päälle, mutta kyllä se mukana on, nyt erittäin hyvässä kontekstissa. Dublin, Black Sheep, 20.5.2012.

Franciscan Well Rebel Red, real ale

Aikataulupaineiden vuoksi vain half pint, Corkista taas, samettista hedelmää, mutta maku jää vaisuksi. Reippaampi humalointi suorastaan huutaa puutostaan tässä oluessa. Stonesin Beggars Banquetia taustalla, hyvä meininki, vaikka jengiä edelleen melko vähän. Dublin, Black Sheep, 20.5.2012.