HopTop Midnight Express

Aikaa ei enää liikaa ollut, joten tempaisin nopeasti one more for the road. Kohteeksi osui imperial stout, tosin vain 6%. Mustaa, hyvä vaahto. Makeaa pehmeää hedelmää, kuohkeaa ja tuoretta. Punkkia soundtrackina, tähänhän tuli ihan hyvät fiilikset Budapestin viimeiseen olueen. Paahteisuus hyvin heikkoa ja katkeruudesta ei mitään tietoa. Silti ei mitään virhemakuja, hyvin puhdasta. 

Ponnahdin metroasemalle, ajoin hotellin lähelle, hain repun ja samaa metrolinjaa takaisin nyt pääteasemalle asti. Taas hitaalla bussilla loppumatka ja kentällä kaikki sujui näppärästi. Yllättäen Finnair oli upgreidannut minut business classiin, jokohan seurapiiriblogistin maine on kantautunut sinnekin? En ole bisneksessä lentänyt varmaan yli kymmeneen vuoteen, mutta mikään ei näytä muuttuneen. Samppanja, punaviini ja viski olivat aivan ok, mutta olutmaailmasta Finnair oli valinnut vain Carlsbergin. Finnair on pahasti jämähtänyt 1980-luvulle. Esim. raikas lambic, rapea IPA ja paksu imperial stout olisivat toimineet näppärästi ruokavalintojen kanssa. Koneessa muuten paljon Kroatia-faneja matkalla Tampereelle. Budapest, Élesztő, 8.10.2016.

Hopfanatic Trance IPA

MONYO Cafe, panimon oluiden oma jakelupiste ei ollut listallani, mutta se olisi ollut hotellin lähellä. Huomasin tilanteen nyt lauantaina, jolloin paikka aukesi poikkeuksellisesti klo 17, kaikkina muina päivinä klo 12. Juuri tämä on Budapestissa raivostuttavaa. Olen totutellut baariturismiin 90-luvulla Dublinissa ja Prahassa, siellä baarit ovat aina iltapäivisin auki. MONYO en siis enää ehtinyt, mutta läheinen Green Sheep aukeaisi tietojeni mukaan vartin päästä klo 15. Humalablogisti TBone suositteli paikan imperial stoutia. Löntystelin hitaasti paikalle, kalterit ovessa ja baari näköjään auki vain tiistaista perjantaihin. Nyt alkoi tulla jo kiire ennen lentokentälle lähtöä, jos craftia vielä haluaisin juoda. Päätin kipaista nopeasti vielä kauempana hotellista ja repusta sijaitsevassa Élesztőssa. Se olikin auki aivan aikataulun mukaan, ei muita asiakkaita. Hopfanaticin Trance. 7%. Funkya brettaa, niinpä tietysti. Karamellia ja hartsia taustalla, mutta brettaisuus hallitsee. Katkeruutta ei ole, mutta sitä en odottanutkaan. Makeus tässä eniten häiritsee. Nettiarvioista en funkysuutta huomannut, joten ehkä tämä oli vain pilaantunut. Budapest, Élesztő, 8.10.2016.

Brew Your Mind Yellow Haze

5,4%, hyvin sitruksinen, hieman hapan, mallas ei tunnu, hieman kitkerää yrttisyyttä. Katkeroa ei ole käyännössä ollenkaan. Ehkä lisätty jotain hedelmää, hyvin mehumainen kokonaisuus. Hieman yllättäen tämä ei ollutkaan baarin oman Reketye-panimon tuotantoa kuten luulin. Budapest, Jónás Kézműves Sörház, 8.10.2016.

Reketye Ravasz Hód

Siirryin modernilla metrolinjalla Budan keskustan eteläosaan, Gellertin kylpylähotellin viereen. Yksi panimobaari piti olla aivan kylpylän vieressä, mutta se osoittautui näyteikkunoiden perusteella tuontioluisiin keskittyväksi pullo-olutbaariksi. Sen piti aueta klo 11, mutta ei mitään elonmerkkejä paikassa. Kävelin enemmän etelään, mutta Brewster-panimobaaria en löytänyt ollenkaan. Bölcső-baarin sijainnin olin merkinnyt karttaan väärin ja kävelin siitäkin ohi. Päätin palata Pestiin Petöfi-siltaa pitkin ja uusi vierailu Jonas-baarin. Modernin ostoskeskuksen rakennus muistuttaa valasta, nimikin on Balna eli siis valas. Craft-baari on valaan suupäässä, joten Jonas nokkela nimi. Yhtä hiljaista kuin keskiviikkonakin, oluet hieman vaihtuneet. Ravasz Hód on brown ale, 6,5%. Trooppista hedelmää, hartsia, varsin kuiva, mutta ei katkera. Silti positiivinen kokonaisvaikutelma. Budapest, Jónás Kézműves Sörház, 8.10.2016.

Soproni

Csupor Pub oli kiinni ja tyystin pimeänä klo 17:15, vaikka piti aueta klo 17. Oven eteen oli kasattu epämääräistä roinaa. Samanlaisia kasoja näkyi joka puolella kaupunkia. Ilmeisesti kyseessä jokin kirpputoripäivän variaatio, ihmiset tuovat roskansa kadulle ja katsotaan kiinnostaako ne ketään. Lastulevyhyllyt ja kulahtaneet patjat näyttivät olevan suosituinta tarjontaa. Tässä vaiheessa kyllästyin aika perusteellisesti Budapestin craft-oluttarjontaan ja pyörähdin ensimmäiseen näkemääni peruspizzeriaan. Vetäisin diavolon naamaan ja huuhtelin sen Sopronilla alas. Suosittu hanatuote täälläpäin, Heinekenin leirissä, tuoksussa diasetyyliä. Kevyen maltaista, lievästi makeaa. Hyvin samanlainen kuin turneen aloittanut Dreher. Budapest, EzAz, 7.10.2016.

Horizont Düsseldorf Altbier

Léhűtő viimeisenä tsekkaukseen kylän maineikkaimmista olutbaareista. Sijainti merkillisen ravintolakujan varrella, puolittain kellarissa. Vain seitsemän hanaa, ei kovin mielenkiintoisia tyylejä. Ei siis IPAa tai stouteja. Horizontin altbier viittaa selvästi Reininmaalle. Aika tummaa punaista, tuoksussa lupaavasti pähkinää. Maku on kuitenkin leipäisen makea, omituisen lämmintäkin olutta. Hyvin ohut runko, eivät ole unkarilaiset saaneet tätäkään tyyliä toimimaan. Elektronista neuroottista musiikkia, en tykännyt paikan atmosfääristä yhtään. Budapest, Léhűtő, 7.10.2016.

Hopfanatic No Hop Limit

Legfelsőbbin hanoissa ei nyt enää oikein mielenkiintoista, joten valitsin pullolistalta Hopfanaticin triple IPAn. Tosin vain 8,5%, joten tuplan lukemissa liikutaan ja niin pullossakin lukee. Ruma samea ulkonäkö. Pehmeän trooppisen hedelmän lähtömaku. Makeutta tulee kuitenkin mukaan, aivan liikaa. Pihkaa ja hartsia, ei tarvinne enää todeta perätilan pettymyksestä mitään. IBU-lukema on 100, mutta katkeruus hyvin laimeaa. Budapest, Legfelsőbb Beeróság, 7.10.2016.

Bigfoot 2222 IPA

Lopulta sain tätä IPAa tyhjässä Legfelsőbbissa. Hieman mausteisen sitruksinen, ehkä ensimmäinen hungaro-olut, jossa raikasta sitrusta. Kuiva runko, 6,5%. Katkeruuttakin on ripaus ja mausteisuus luultavasti humalasta peräisin. Reissun parasta antia. Budapest, Legfelsőbb Beeróság, 7.10.2016.

Big Face Amber Ale (Kazinczy Vörös)

Satuin tulemaan kohdalle ja kun oikeat olutbaarit eivät vielä auki (Budapestista on käytännössä mahdotonta saada craft-olutta ennen klo 14), vilkaisin tunnettua rauniobaaria Szimpla Kertiä. Rötiskötaloon rakennettu varsinainen turistirysä monipuolisine houkutuksineen. Seinät täynnä kaikkea roinaa, voimakasta hissimusiikkia. Oluttakin sai, aika halpaakin ja oikeasta lasista. Punainen olut hyvin makea, mallas hallitsee, ei niin leipäinen kuin edellinen. Vessan oven reunaan joku kirjoittanut sanan knulla. Olut myytiin nimellä Kazinczy Vörös, netti ei semmoista tunne, tehty tietysti baarille sopimussuhteisesti ties missä. Unkarilaista sen kuitenkin piti olla ja hanalätkässä luki Big Face, joten päättelen kylmästi sen olevan sitten sitä. Budapest, Szimpla Kert, 7.10.2016.

Hedon Charlie Firpo

Käynnistin viimeisen kokonaisen Budapest-päivän ajamalla paikallisjunalla pari pysäkinväliä Pohjois-Budaan. Sieltä löytyi uudehko Ferenc Puskasin patsas, pronssinen majuri siinä puku päällä tasapainottelee palloa, kun pikkupojat seuraavat vierestä. Mielenkiintoinen asetelma ja hieman outoa, että patsas on täällä. Puskashan oli kotoisin Pestin eteläosista Kispestistä. Mietin kävelymatkaa takaisin, mutta matkaa kuitenkin sen verran, että palasin junalla Budan ytimeen. Sain turismikohtauksen ja kiipesin linnavuorelle, palasin vielä Pestin puolelle Ketjusiltaa kävellen ja selfiekeppejä väistellen. Edelleen itään suunnatessa osuin massiivisen synagogan lähellä monumentaaliseen muraaliin, jossa muisteltiin Unkarin satumaista vierasvoittoa Englannista 1953. Unkarin jalkapallolla ei mene erityisen hyvin, mutta perinteet ovat kyllä hohdokkaat. Sitten melkein kompastuin streetfood-kujalle, jossa yksi juustoburgerikioski möi craft-olutta hanasta. Muovituoppiin se tuli, maltainen rustiikkinen olut. Liikaa leipäistä makeutta. Pihkaa, yrttisyyttä, ei katkeroa. Budapest, Street Food Karaván, 7.10.2016.

Hübris Yeast Wörks C10 IPA

Hops-baarissa tyylikäs ulkoasu, sisällä tavanomaisempaa meininkiä. 8 hanaa, kaksi Unkarista. IPA 6%,hedelmäistä kamaa, kalkkisuutta, liikaa hiilihappoa, sinänsä kohtuullisen puhdasta kamaa, mutta katkeruus jää puuttumaan kokonaan. Budapest, Hops, 6.10.2016.

armando_otchoa Winter Rasta

Talvirasta on IPA, 7%. Ikävä savuinen aloitus, maussa muitakin epäpuhtauksia. Harmillista, koska Hopaholic-baari todella hieno, eteen parkkeerattu pidennetty retro-Mercedes 300. Vihreällä Hop-aiheella sisustettu paikka, tässäkin pieni parvi. 10 hanaa, kaksi paikallista, mutta nyt valinta iski siis pahasti kiville. Etikkaakin tästä löytyy. Katkeruus on kevyesti mukana, mutta kontaminaatio haittaa silläkin alueella. Budapest, Hopaholic, 6.10.2016.

Rothbeer Bakancslista #20: El Dorado

Kertesz-kadun Szimpla nyt auki. Upean rosoinen puinen pelkistetty baari, korkea tila, pieni parvikin. Tätä ei pidä sotkea Szimpla Kert -nimiseen kuuluisaan rauniobaariin. Kuusi hanaolutta, ehkä kaikki Rothbeeriltä. Mielenkiintoisesti tarjolla football saison, mutta päädyin silti IPAan. Varmaankin El Doradolla humaloitu, 6,5%. Punaruskea, kevyesti hedelmäinen, jopa pihkaa havaittavissa, ensi kerran tällä reissulla. Matalat hiilihapot, mutta kovin hailakaksi kokonaisuus kääntyy. Katkeruus puuttuu käytännössä kokonaan. Täälläkään ei kortti kelpaa. Budapest, Szimpla (Kertész utca), 6.10.2016.

MONYO BLK IPA

Kandalló osoittautui enemmän ruokapaikaksi kuin baariksi, mutta se ei haitannut, koska tarkoitus oli nyt syödäkin. Kentucky burger oli ihan mukava. Black IPA 6,3%. Hyvin musta, trooppisen hedelmäinen, mutta nyt yllättäen kuivuutta reippaasti. Jälkimaussakin on katkeruutta, mutta suutuntuma lupasi enemmän. Silti oikein näppärä olut. Budapest,
Kandalló, 6.10.2016.

Békésszentandrási Csupor Bandibá

Ennakkotiedot pettivät taas. Siirryin kiivaammassa sateessa Hopfanaticiin, joka kuitenkin mennyt jo nurin. Harkitsin jo metromatkaa lähemmäs Léhűtőa tai kävelyä Hopaholiciin, mutta päätin tsekata Hopfanaticin paikalle avautuneen kellaribaarin, joka mainosti craft beerejä. Vain käteinen kelpasi kuten Legendassakin. Vain Szent Andrasin oluita, kymmenen hanassa. Hiljainen siisti baari, Stevie Ray Vaughania soitetaan. Päätin ottaa IPAn. 7,1%, melko samea, sitrusta ja mausteita, tässä on kuitenkin pitkähkö jälkimaku. Ei mikään huipputapaus, mutta reissun parhaita oluita. Budapest, Ogre Bácsi, 6.10.2016.

Legenda Világo Sör Hopslager

Legendan panimon baari räikeästi sisustettu. Erittäin sameaa lageria, lievästi diasetyyliä, ruohoa ja viljaa ohuesti. Ei tässä tietenkään mitään hoppeja ole. Ei virheitä, mutta mautonta lageria. Budapest, Legenda Sörfőzde Pub, 6.10.2016.

armando_otchoa Marschall Amplify

Ehkä ikä alkaa painaa, mutta Budapestin metroasemilla on uskomattoman nopeat liukuportaat, kaksin käsin on kiinni pideltävä, jotta kyydissä pysyy. Ajelin koilliseen keltaisella leikkijunan tapaisella Oktogoniin. Varsin vilkas kaupunginosa suhteellisen kaukana ydinkeskustasta. Szimpla kiinni vastoin odotuksia, mutta viereinen olutkauppabaari auki. Kaupungin parhaaksi olutkohteeksi rankattu paikka oli pettymys hanaolutmiehelle. Vain kuusi hanaa ja niistä vain yksi Unkarista. Kegejä lampunvarjostimina, myyntipullotkin enimmäkseen importteja.

Arvoituksellisen mustalaispanijan olut kai kunnianosoitus Marshall-vahvistimille, mutta siis väärin kirjoitettu. 5,5%, hoppy red ale. Hyvin sitruksinen, hartsia, kovahkot hiilihapot. Mallastakin maussa, mutta katkeruus ei kohoa tarvittavaksi. Budapest, Csak a Jó Sör, 6.10.2016.

Békésszentandrási Betyár Király

Baarissa pöytiintarjoilu ja haluamaani Bigfootin 2222 IPAa ei sitten ollutkaan, sama olut ehti loppua eilisillan viimeisessäkin baarissa. Hätäpäissäni tilasin pullosta vahvaa tummaa. 7%, 19 IBU. Voimakas salmiakin tuoksu. Hyvin makeaa, lähes ällöttävää, mausteisuutta tuntuu lievästi, muuten siirappi peittää kaiken. Hieman epäilinkin, että makeista viineistä tykkäävät unkarilaiset saavat kiksejä tällaisesta perversiosta. Monenlaisia hedelmiä tähän näköjään on sotkettu, mutta maku siis oli vain ällömakea. Budapest, Blonder, 6.10.2016.

Lados Blonder Pilsner

Siisti moderni panimobaari, omia oluita pils, brown ale ja Wheat. Ehkä panimo kuitenkin eri paikassa, netin mukaan sen nimi voisi olla Lados. Pilsnerissä makeutta, tuoretta, mutta mautonta. Holvikaarikatto vuorattu sanomalehdillä. Budapest, Blonder, 6.10.2016.

Rizmajer Cingulus Porter

Illan viimeiseksi olueksi päivän ensimmäinen porter, 6%. Täysin musta, paahteisuutta on, hedelmääkin. Mutta silti kokonaisuutena hyvin mauton. Jotenkin unkarilaiset tuntuvat onnistumaan poistamaan oluista makuun vaikuttavat jutut. Jälkikatkeroakaan ei yhtään, mutta toisaalta tässä ei ole arveluttavia sivumakuja. Budapest, Legfelsőbb Beeróság, 5.10.2016.