Christopher Nolan on nykyään kovamaineinen ohjaaja, jolta itse olen nähnyt varhaisen Mementon, Dunkirkin, Batman Beginsin ja Oppenheimerin. Hyvää kamaa on ollut, mutta ei nyt mitenkään ainutlaatuista. Nyt mies on tehnyt Odysseuksen isolla rahalla. Kuvattu kokonaan IMAX-tekniikalla, joten hankkiuduin Itäkeskuksen IMAX-teatteriin katsomaan kolmetuntista eeposta. En ole tainnut ennen nähdäkään kokonaista fiktioleffaa tällaisessa teatterissa. Näin 1970-luvulla Odysseian aiheesta italialaisen tv-sarjan, joka teki suuren vaikutuksen. Tarina oli siis nyt katsoessa yllättävänkin tuttu. 1980-luvulla luin James Joycen Odysseus-romaanin, mutta sehän oli aika vapaa tulkinta. Suurella rahalla tehty erinomaisen visuaalinen leffa, jossa jännite pysyy tiheänä koko keston ajan. Suomalaistaustainen Matt Damon ei oikein ole itsestäänselvä valinta nimirooliin, mutta kohtuudella hän homman hoitaa. Troijan sota, kyklooppi, jättiläiset, Poseidonin kosto, Kharybdis ja Skylla, Penelopea 20 vuotta piirittävät kosijat, monet olennaiset osat hyvin kasassa. Huomasin somesta, että Kauko Röyhkä valitti leffassa olevan liian vähän seksiä. Se on totta, seireenit ohitetaan hyvin nopeasti ja Odysseuksen seitsemän vuotta Kalypso-nymfin hoidossa olisi ansainnut paljon enemmän käsittelyä. Nolan rikkoo aikatasoja ansiokkaasti ja tuo hyvin esiin moderneja teemoja sivistyksen nykyisestä alhaisesta tilasta. Troijan hevosen sinänsä nerokas temppu oli kuitenkin Zeuksen lain vieraanvaraisuuden vastainen ja ihmiskunta eteni kohti moraalittomuutta. Vertauskuvia nykymeininkiin ei tarvitse pitkään miettiä. Huumoriakin olisi voinut olla enemmän, tämä on tiukkailmeinen draama, jossa koiratkin kokevat kovia. Toki tämä on hyvin onnistunut massiivinen elokuva, mutta ei mikään mestariteos.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti