Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olutmatkailu: Viro. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olutmatkailu: Viro. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. heinäkuuta 2026

Ollõluuja Värska Lager




Seuraava Bolt-kuski oli hieman heikompi, ei löytänyt Telliskivessä kovin lähelle Pudel Baaria. Mutta ei se mitään, nähtyäni siellä hanalistan käännyin kannoillani. Tämä uudempi Pudel ei ole kiinnostava cask-pumpuista huolimatta. Jatkoin jalkaisin Kohtiin, jossa taas kerran mukava tunnelma. Joku makedonialainen tyyppi kertoi värikkäistä toimeksiannoistaan hallituksen palveluksessa. Setomaalta (Setumaa?) Viron kaakkoiskolkalta vahvaa lageria, 6,5 %, 35 IBU, meripihkan väriä. Kirkas tai melkein kirkas. Varsin makeaa, ei mitään virhemakuja. Peruslageria, varsin kuivaa, ei jälkimakua. Mutta ei virheitäkään. Tallinna, Koht, 29.7.2026.

Tuletorn Sketchy Lager



Lievästi utuinen lager side-pull -hanasta. 5,1 %, Perle-humalaa. Maltainen tuoksu. Maltainen on makukin, enemmän ruohoista pils-fiilistä kuin täyteläisempää hellesiä. Kuivaa on, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi katkeraa. Oikein puhdasta ja maistuvaa. Tallinna, Tuletorn Baar, 29.7.2026.

Tuletorn Queer Kväär






Boltilla Kopliin. Uudempi Tuletornin taproom hieman erillään panimosta. Karttasovellukset eivät ole vielä kunnolla päivittyneet, mutta melko nopeasti löysin paikan. Odotetusti robusti tunnelma, harmittavasti terassilla ei varjoa. Pink Boots -olut, tupla-IPA, kollabo lontoolaisen Queer Brewingin kanssa. 8,2 %, Nelson Sauvin. Hedelmäisyyttä on sameassa oluessa. Pehmeää, mutta jokin vähän tökkii. Voisi olla jotenkin intensiivisempi tässä vahvuudessa. Ehkä Nelson Sauvin ei yksin jaksa kantaa tätä. Tallinna, Tuletorn Baar, 29.7.2026.

Humalakoda JK Volta Humalatrikk






Paikalliselle futisseuralle JK Voltalle omistettu IPA Balti Jaamin ostaripanimolla. Mukava terassi kakkoskerroksessa. Täällähän kävin viime syksynä olutfestareilla ja se järjestetään tänäkin vuonna, Suomesta mukana Mallassepät. 5,5 %, Citra, Simcoe ja Mosaic. Lähes kirkasta ruskeaa kamaa. Pihkaista ja puhtaan maltaista kamaa. Hyvin kuivaa. Ei paljoa katkeruutta, mutta oikein mukavaa olutta. Tallinna, Humalakoda, 29.7.2026.


Pühaste Flux Bloom


Toinen uutuus on tuplakuivahumaloitu NZ-tuplasumu, 8,5 %, Nectaron, NZ Cascade ja CIP076. Hyvännäköinen. Ananasta on aromeissa, mutta tässäkään tuoksu ei erityisen intensiivinen. Ei kanadalaista mehuisuutta, mutta kyllä hedelmäisyyttä on maussa. Maltaisuuskin hieman yllättäen mukana. Katkeruutta ei kuitenkaan ole. Olen ehkä pilalle hemmoteltu "sumuhaukka" (Olutkoiran termi), mutta ei nyt kohoa valioluokkaan. Tallinna, Pühaste Taproom, 29.7.2026.

Pühaste Murrang




Kova kuhina iltapäivällä Rotermannin alueella, kovempi kuin Hell Huntin nurkilla. Tarttolaisen panimon taproomiin heti avaamisaikana, kaksi uutta IPAa hanassa, loistavaa. Murrang on west coast, 7,2 %, Citra, Eclipse ja Idaho 7. Melko kirkasta, varsin neutraali tuoksu. Maussa pihka ja mallas hallitsevat. Sitrusta tulee hieman viiveellä mukaan ja kohtuullinen peräkärry saapuu viimeisenä. Varsin tasapainoinen, jos nyt ei aivan timanttinen. Tallinna, Pühaste Taproom, 29.7.2026.

Humalakoda Kuuse Willem


Oluen nimi tuo mieleen Otto-Wille Kuusisen, mutta Kremlin muurin miehestä ei ole kyse. Kuusenkerkillä ja porkkanoilla maustettu olut, vain 4,2 %. Vaaleahko, melko samea. Raikas, jopa hedelmäinen tuoksu. Hyvin mausteinen maku, selvää kerkkämakua, samanlaista kuin Olarin voittajaoluessa. Ei tunnu ohuelta, myös jälkimaku on mausteinen. Porkkanaa en tästä löydä. Positiivinen yllätys. Tallinna, Hell Hunt, 29.7.2026.

Hiiumaa Rugipukk





Kolme kuukautta Suomessa alkoi lopulta ahdistaa, joten piipahdus Tallinnaan. Kävelin laivalta hitaasti, jotta Hell Hunt ehti aueta. Lohta lounaaksi ja Hiiumaan ruislageria, 6,8 %. Varsin tummaa. Leipäistä ja makeaa maltaisuutta. Pehmeää, ei jälkimakua. Tallinna, Hell Hunt, 29.7.2026.

perjantai 7. marraskuuta 2025

Free State Phog'd Up







Kellarissa oleva gastropub Wichitan Old Townissa. Myöhäinen lounas. Kansasin Lawrencesta kevyesti utuinen vaalea IPA, 6,0 %, 35 IBU. Mosaic, Citra, Azacca ja Eclipse. Kissanpissaa ja herukkaa, todella intensiivisesti. Kuivaa, mutta mehuista mukavasti. Melonia ja papaijaa. Ei katkeruutta, mutta muuten kyllä varsinainen muotovalio modernista sessiohybridi-IPAsta.  Joku voisi kutsua golden aleksikin. Wichita (KS), Public at the Brickyard, 7.11.2025.

sunnuntai 26. lokakuuta 2025

Pühaste Like Tears In Rain


Imperial rye porter, 10,0 %. Sateiseen säähän sopiva päivän pöätösolut. Lähes mustaa. Tuoksussa lähinnä paahteisuutta hailakasti. Maussa on paahdetta, mallasta, kuivaa, täyteläisyyttä. Mausteita myös, karamellisuuttakin. Voisi olla pehmeämpää, nyt hyökkää päälle aika karkeasti. Todellakin liian makea minulle tähän tyylisuuntaan. Tallinna, Púhaste Taproom, 25.10.2025.

Pühaste Flora


Tuplaheiziä Tartosta, 8,0 %, Mosaic, Citra ja Krush. Sameaa, keskikeltaista. Taas on mangon ja ananaksen aromit esillä. Täyteläinen maku on täynnä trooppisia hedelmiä mehuisuuteen asti. Kuivana pysyy, mutta ei tässäkään mainittavia katkeroita. Silti miellyttävä juoma. Tallinna, Pühaste Taproom, 25.10.2025.

Pühaste Pulss




Siirryin festareilta sateen jälkeisillä kimmeltävillä kaduilla Balti Jaamista Tallinnan vanhan kaupungin (Vanhankaupungin?) läpi Rotermanniin. Tarton huippupanimon jakelupisteessä DDH IPA, 6,5 %, pelkkää NZ-kamaa, Nectaron, NZ Cascade ja Motueka. Varsin sameaa. Ananasta ja mangoa tuoksussa. Maussa pehmeästi trooppisia hedelmiä. Ei oikeastaan katkeroa. Mutta hyväähän tämä on. Raikkautta löytyy. Tallinna, Pühaste Taproom, 25.10.2025.


Humalakoda Humalafest 2025




























Humalakoda on Balti Jaamin kauppakeskuksessa toimiva panimoravintola, jossa tulee harvemmin pysähdyttyä Tallinnan reissuilla. Kesäkuussa huomasin paikan järjestävän olutfestivaalin syksyllä. Tuntui mukavalta ohjelmanumerolta lokakuun lopun viikonloppuun, joten ostin lipun, laivamatkat ja hotelliyön samantien.


Kello 16-21, 49€ ja olutta niin paljon kuin ehtii, tuttua Viron tyyliä. Hyvin vapaamuotoista meininkiä. Harhailin aikani keskellä festaria ennen kuin löysin paikan mistä festarilasin saa. Itse asiassa jouduin kysymään asiaa Salaman tiskiltä. Samalla huomasin, että itse Humalakodan ravintola on laajentunut aivan erilaisiin mittoihin sitten ensinäkemän.


Aloitus reippaasti Tartosta Andersonin Ozzy Hopburn TIPAlla, 10,0 %, Citra, Galaxy, Sabro. Vain lievästi sameaa. Sitrusta tuoksussa. Pehmeää, täyteläistä, mehuista, hakkaa kevyesti päivän aiemman Spartacusin. Kuivaakin, lievä katkera  jälkimaku. Aivan loistavaa. Hiiumaa Piduline Märzen, 6,0 %. Hyvin maltainen, täyteläinen. Kuiva taas, nyt ei mainittavaa jälkimakua. Keilasta pieni toimija SNCO, K9 Kõu, rye ale, 7,0 %. Hyvin tummanruskeaa. Makea tuoksu. Leipäisyyttä, kuivempaa kuin tuoksu. Ihan ok tämäkin. 


Sitten belgialainen Hoppug. Belse IPA, 8,0 %. Vaaleaa, hieman sameaa. Esterituoksua. Hurjasti hiilihappoa, hieman satulannahkaa. Ei oikein IPAn ominaisuuksia. Suomalaisia tuntui olevan paikalla, mutta tuttuja en huomannut. Poikkeuksena Janne Koskenniem, johon törmäsin tässä vaiheessa. Jengiä oli kohtuudella, mutta yleensä istumapaikankin löysi, ainakin ravintolan jostain nurkasta. Suurin osa asiakkaista ei tietenkään tehnyt muistiinpanoja, joten he seisoivat tiskien läheisyydessä. Viscosa Pacific Lager 5,1 %. Tuntematon virolainen toimija. Kirkas, neutraali tuoksu. Hedelmää on, vähän tukkoinen. Kuiva, mutta ei katkera. Tukkoisuus avautuu loppua kohti, ei tämä loppujen lopuksi huono ole.


Viljandi Söör Barleywine 11,5 %. Keskiruskeaa. Makeaa, toffeeta, karamelleja, ei toimi yhtään. Hedelmäisyyttä ja maltaisuutta puuttuu. Humalakodan oma Munga Mops Tripel, vain 7,5 %, kukkia ja yrttejä seassa. Puhdasta belgihiivan esteriä tuoksussa. Muuten jää melko vaisuksi. Sloveniasta Home Creatures Foxey Lady Tripel. Keltaista ja sameaa, hyvä vaahto. Fenolia ja mausteita tuoksussa. Pehmeää, hedelmäistä. Tyylikästä, hillittyä, ehkä koko festivaalin kovin. Andersonin aloitus kyllä kieltämättä kilpailee edelleen. 


Itävallasta Bevog Aisla, tynnyrikypsytetty imperial stout, 15 %. Tynnyri kyllä tuntuu, pehmeää, viski lähes dominoi. Kuivana olut silti pysyy. Oikein maistuvaa ja miellyttävää  kamaa. Hullhumal Doppelbock 8%. Punaruskeaa, makeaa, yllättävän ohutta, kuivuu onneksi. Pehmeää ja kuohkeaa, mutta ei jälkimakua. Puhdasta, mutta vaisua. Lopuksi Pōhjala Roggenwolf. Tynnyrin tammisuus tuoksuu. Viskiä ja sherryä kuivattujen hedelmien seassa. Oikein pehmeää, vahvaa ja vaikuttavaa. Maisteltavaa olisi ollut enemmänkin, mutta virta alkoi olla vähissä. Fiilis oli hieno koko ajan ja varsin harvinaisia oluita itselleni pääsi maistelemaan. Tallinna, Humalakoda, 25.10.2025.