Näytetään tekstit, joissa on tunniste viini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viini. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. helmikuuta 2026

Tuju Kiwi Paperi Sakset















Ruokailua Eirassa Laivakoirassa. Kotimatkalla pysähdys Kaisaniemessä. Lappeenrannasta NZ Pilsner, 5,2 %, Riwakaa eri muodoissa. Lähes kirkas olut. Todella herukkainen ja kissanpissainen maku. Aprikoosia ja ananasta, mutta ei tietenkään mehuisesti. Rapeutta ja kuivuutta on. Katkeruutta vähemmän. Raikasta kamaa. Juova, 22.2.2026.

torstai 19. helmikuuta 2026

Mallaskoski Double Hopnosis
















Pitempi iltapala Töölössä Ateljé Finnessä. Sitten vielä oluelle syvemmälle Töölöön. Seinäjoelta vahvahko IPA,7,5 %. Samea, saisi olla vaaleampi. Karkeaa hedelmäisyyttä, ei oikein mehuisuus tavoitu. Ei jälkimakuakaan. Ikävästi tämä ei nyt vakuuttanut, vaikka ei mitään varsinaisia virheitäkään esiintynyt. Vastarannan Kiiski, 19.2.2026. 

tiistai 16. syyskuuta 2025

Brukettin tupaantuliaiset
















Varsin erikoista, että Vallilan Konepajalle on nyt asettunut kolme saman alan toimijaa vierekkäin. Eli Olarin Panimon ja Konepaja Biergartenin jatkoksi on nyt asettunut juomavalmistaja ja -maahantuoja Brukett. Tupaantuliaisten ohella paikassa vietettiin 15.9.2025 myös Brukettin 30v-bileet. Brukett-nimi ei ole niin vanha, mutta Heino-konserni laskenee tuon jostain aiemmasta virstanpylväästä. Tupaantuliaiset oli messutyyppinen tapahtuma, jossa Brukettin valmistamia ja maahantuomia juomia oli esillä. Talo oli sisältä remontoitu kolmen vuoden ajan hartaasti priimakuntoon ja olikin todella hulppea kaksikerroksinen lukaali. Alakerrassa oli näyttävä baari ja muilla tiskeillä oli esillä viinejä. Kakkoskerroksessa sitten oluet ja tisleet. Pyörin pääasiassa oluiden ympärillä, tarjolla oli mm. Fiskarsin koelschipillä tuotettua ensimmäistä hapanta olutta ja Suomenlinnan Thor-NEIPAa. Maahantuonneista tuli maistettua Pühasteen ruisviskikypsytettyä porteria sekä Britanniasta Kirkstallin, Northern Monkin ja Cloudwaterin miellyttäviä oluita. Bohemia Regentiltä ja Barcelonan Moritzilta sitten tavanomaisempia lagereita. Viskipuolelta maistelin GlenAllachien 15-vuotiasta ja saman tislaamon nuorta Meikle Tòiria, joka oli todella savuinen. Portviineistä tarttui lasiin 50-vuotiasta Taylor'sia. Mukavaa oli, tuttuja varsin paljon ja uusia tuttavuuksiakin löytyi. Juustoja ja muuta pikkupurtavaa oli naposteltavaksi, joten iltapäivä sujui oikein rattoisasti.    

perjantai 23. toukokuuta 2025

Alkon uutuusteisting 23.5.2025














Olen saanut kutsuja Alkon juomatesteihin ainakin 10 vuotta, ehkä kauemminkin. Mutta ne ovat aina klo 9 perjantaisin, jolloin olen ollut töissä tai lomalla jossain muualla kuin Helsingissä. Kun päätin keväällä päivätyöt, niin nyt pääsin ensi kertaa paikalle. Harmittavasti maisteluja vuosia vetänyt Taina Valkama jäi äskettäin eläkkeelle. Alko kutsuu tapahtumaa pruuviksi. Välttelen itse sitä sanaa, se kuulostaa pönöttävältä viinikulttuurilta pölyisimmillään. Löysin paikalle yllättävän helposti vesisateessa. Lippulaivamyymälän korttelissa Arkadiankadun puolelta kuudenteen kerrokseen. Siellä ohjattiin perähuoneeseen, paljon pöytiä katettu, mutta ketään ei paikalla. Toki olin omaan tyyliin etuajassa klo 8:55. Paikalle tulivat kyllä nopeasti järjestävän tahon Anri Lindström ja Matti Syrjä, jotka kertoivat noviisille pelin säännöt. Osa juomista maistellaan sokkona, varsinaiset uutuudet ovat niissä. Takarivissä joukko muita juomia avoimesti tarjolla, ne ovat tyypillisesti olleet sokkomaistossa edellisellä kerralla. Omaan tahtiin kiskotaan, Alkon ihmiset kertovat tarvittaessa tuotteista lisätietoja. 


Vähitellen paikalle valui muitakin, varmaankin lähinnä viini-ihmisiä, koska tunnistin joukosta vain J.T. Laakson. Hämmentävämmin mukaan liittyi Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen. Hän jututti minuakin yllättävän pitkään, tuntui tuntevan ainakin saksalaisia oluita.


Velvollisuudentuntoisesti kävin läpi sokkomaistelun kaikki juomat. Kaksi alkoholitonta kuohuviiniä, kolme valkoviiniä, alkoholiton olut ja yksi olut. Viineistäkin tein muistiinpanoja, mutta ehkä niitä ei julkaista kannata. Alkoholittomissa heikosti makua, mutta valkoviineissä oli jo ryhtiä, happamuutta, hedelmäisyyttä, kirpeyttä ja tanakkuuttakin. Selvästi paras ja miellyttävin oli viimeinen, joka osoittautui Burgundin Chardonnayksi, Les Préludes Pouilly-Fuissé 2023. Ensimmäinen oli Kastilia-La Manchasta ja toinen itävaltalainen Grüner Veltliner. Viinit oli kai tarkoitus sylkeä pois, joten noudatin protokollaa. Kieltämättä maku viipyilee kohtuullisen hyvin suussa sylkemisen jälkeenkin. 


Päätin aiemmin, että en enää kirjoita blogiin alkoholittomista oluista, mutta menköön nyt vielä kerran tällaisessa tilanteessa. Vaalea, sameahko. Voimakas tunkkainen nihkeä tuoksu. Oikein epämiellyttävää. Laimea liimainen maku. Ohut, ei niin epämiellyttävä kuin tuoksu. Ei silti riittävästi makua. Kyseessä oli Koff Crispy Hoppy Lager.


Sokkosession ainoa oikea olut sitten vuoroon. Hyvin samea ja vaalea. Trooppishedelmäinen tuoksu. Miellyttävän hedelmäinen, kuivahko, mutta voisi olla enemmän makua. Ei erityisemmin jälkimakua. Tämä osoittautui Fuerst Wiacek Standart IPAksi, 6,2 %, Mosaic ja Galaxy. 


Takarivin oluissa ensimmäisenä oli vähäalkoholinen tuttu Mikkeller Drinkin' in the Sun. Keltainen, kirkas. Leipäinen ja raakaviljainen tuoksu. Kehno nahkea maku. Sitten kolme saksalaista oikeaa olutta, jotka aiemmin kokeilematta. Baijerin Traunsteinista Schnitzlbaumer Schnitzei Weiße, 5,5 %. Vehnää siis. Heikko vaahto, keskikeltainen. Esteriä on, kuivaa. Ei banaania, aika hillitty. Ei jälkimakua. Vaisuhko.


Alkon tutulta Hohenthanner-panimolta nyt Tannen Pils, 5,2 %, 33 IBU. Perle ja Tettnanger. Vaaleaa ja kirkasta. Viljainen tuoksu. Kuivaa, puhdasta ja maltaista. Ei katkeruutta. Tai niin aluksi tuntui, mutta kyllä lievä jälkimaku silti erottuu lopuksi. Kovin kepoinen jopa baijerilaiseksi pilsiksi. Lopuksi Klosterbrauerei Furth Kloster Hell, 5,0 %, vain 13 IBU. Maltainen tuoksu. Ei kovin täyteläinen. Nyt on jälkimaku tyhjä. Aika vaisuksi jäi nyt tämäkin. 


Viinejäkin maistelin vähän lisää, roséeta ja kuohuvia. Tunnen parhaiten punaviinit, mutta ei oikein kiinnostavia näkynyt. Alko varmaan noudattaa vanhaa sesonkiajattelua, erää punaisia juodaan vain talvella. Mielenkiintoinen kokemus, hyvä kun tuli nyt testattua. Käyn varmaan jatkossakin, ainakin jos oluita on enemmän tarjolla. Tisleitä ei tähän kuvioon taida liittyä.