Argentiinan ja Uruguayn tuomisia, osa 1

 Marraskuun Etelä-Amerikan turneelta tarttui jonkin verran oluita mukaan. Ei kovin paljoa, suunnitelmissa oli isompikin maahantuonti, mutta en osunut soveliaisiin kauppoihin. Timo Alanen valitsi nyt päältä neljä kiinnostavinta oluita, jotka tsekattiin yhdessä Janne Keskisarjan kanssa. Ensimmäisenä Mar del Platasta Baum Fuck IPA, 6,0 %, 40 IBU. Reissu oli varsin kiihkeätempoinen, en muistanut yhtään tässä vaiheessa enää, että samaa olutta tuli juotua jo reissussa hanasta. Mutta nyt siis tölkkiversio. Kirkas, ruskea, appelsiinin tuoksua. Hieman mausteinen, kuivaa, matalahiilihappoinen. Vähän katkeroa. Ei nyt kovin tuore, mutta mukava kokonaisuutena. Mielenkiintoisesti baarissa olut oli aivan liikaa karbonoitu. 

2008 tuli juotua Tukholmassa Antaresin stoutia, nyt sitten panimon IPA tsekkaukseen. 6,6 %, 58 IBU. Kirkas, ruskea, laimea tuoksu. Tässä on jotain epämääräisempää, liikaa hiilihappoakin. Sitrusta on, mutta ei tuore. Pihkaa, ei katkeroa, mutta kuivaa. Heikompi kuin edellinen.

Uruguayn puolelta Montevideosta Karma To Brew IPA, 6,2 %. Pientä utua, mutta kirkkaahko silti. Ruskea,  trooppisempi tuoksu. Diasetyyliä maussa, karamelliakin. Ei katkeroa, kermatoffee. Ei uponnut minulle, mutta Alanen tykkäsi.

Toisena Montevideon oluena Indica West Coast IPA, 6,8 %. Utua eniten, selvästi myös kvartetin vaalein. Bensaa ja herukkaa tuoksussa. Mausteisuutta, maku on pehmeä, mausteinen, kukkainen, hedelmääkin. Katkeruuttakin löytyy, persoonallinen. Parfyymiä ja saippuaa hyvässä mielessä, pihkaa ei ole. Pikkusession paras mielestäni, mutta ei muiden mielestä.

Brahma Chopp Directo

Nopea vierailu ennen bussiin menoa merimuseossa Pocitosin rannan lähellä. Museo oli kiinni torstaina ja perjantaina. Heti ulkona Graf Speen 150-millinen tykki. Tämä korvasi torstain pettymyksen, kun ei nähty satamassa etäisyysmittaria. Itse museossa vielä runsaasti Spee-aineistoa, mm. Langsdorffin miekka, mutta ei itsemurhapistoolia. Taksilla Tres Cruces -bussiasemalle ja vielä nopea hanaolut. Ei näkynyt, että brasilialainen, mutta näin kävi. Vieläpä AmBevin tekemää. 4,8 %. Lievästi maltainen, makeutta, keksiä. Raikasta on,  mutta ei juuri makua muuten. Ei katkeruutta. Vähän kuin Bud Light. Montevideo, La Mistaza Tres Cruces, 12.11.2022.

Cabesas Doble IPA

Tämä olut jäänee Montevideon viimeiseksi tämän reissun aikana. 8,5 %, 90 IBU. Hieman mausteinen tuoksu. Makeutta, trooppista hedelmää. Kuivuu loppua kohti. Puhdaspiirteinen taas kerran ja hyvä juotavuus. Henkilökunta alkoi tässä vaiheessa jo tuntua läheisiltä ystäviltä ja jäähyväiset olivat haikeat. Todettiin kuitenkin, että tavataan sitten, kun Montevideon kreivien espanjankielinen käännös julkaistaan täällä. Montevideo, The End, 11.11.2022.

Stolz Mentirosa Del Pelado

Stolz on panimo noin 50 kilometrin päässä San Joséssa. American IPA, vahvuus ei tiedossa. Kirkas, maltainen, kuiva, hieman pihkainen. Ei erityisemmin katkeruutta. Hyvä suoritus jälleen melko obskuurilta panimolta. Montevideo, The End, 11.11.2022.

Sumo NZ Pilsner

Kuudes ja viimeinen Sumon olut. Uuden-Seelannin pilsissä hedelmäinen ja ruohoinen maku, sinänsä puhdas. Maltaisuus ei kovin hyvin esillä. Tässä vaiheessa paljastui, että panimomestari ja Hyvä Tuomas -ehdokas Ville Leino harkitsee luopumista olutbisneksestä ja siirtynee täyspäiväiseksi kirjailijaksi. Esikoisteoksen nimeksi tulee Montevideon kreivit. Montevideo, Sumo Brewpub, 11.11.2022.

Sumo Choco Citra

Ilkka ”Baños” Sysilän suosituksena maistoon hieman epämääräisempää kamaa. Suklainen tuoksu, mausteinen maku, kieltämättä vähän sitrusta, ei paahteisuutta. Kuriositeetti, mutta ei pahimmasta päästä. Montevideo, Sumo Brewpub, 11.11.2022.

Sumo APAlermo

Hiljaisempi päivä Centenarion vierailun jälkeen.  Ohessa vielä Ville Leinon ottama panoraamakuva. Merimuseo edelleen kiinni ja samoin craft-baarit päivällä. Päätettiin sitten mennä illalliselle Sumoon. APAssa 6,0 %, samea, hieman hedelmäistä happamuutta. Puhdasta, ei kovin täyteläinen. Palermo on sattumoisin kaupunginosa Montevideossakin. Montevideo, Sumo Brewpub, 11.11.2022.

Criaturas Nocturnas Doble IPA

Palasin retkiltäni Ilkan ja Villen seuraan lähemmäksi tukikohtaa. The Endissä henkilökunta jo tunnisti matkailijan. Paikallisessa tupla-IPAssa sameutta, sitrusta voimakkaasti. Oikein puhdasta ja raikasta. Hyvää on taas monipuolisesti. 8,2%, 84 IBU. Mutta ei todellakaan IBU-lukeman mukaista katkeruutta. Montevideo, The End, 10.11.2022.

Oso Pardo Here Comes The Silk NEIPA

Tämä kohde liikkui ennakkotiedoissani nimellä Brown Bear Craft Brewery, mutta käytännössä homma meni enemmän paikallisella kielellä. Panimobaari Oso Bar ja panimo ilmeisesti Oso Pardo. Karhukamaa kuitenkin, vaikka itse panimosta ei erityisempää havaintoa. Mutta vahvaa NEIPAa tarjolla, 7,7 %. Sameaa, mutta ei NEIPA-tasoa. Voimakkaan sitruksinen tuoksu. Mausteinen maku, ehkä Sabroa. Täyteläinen on, ei mainittavaa jälkimakua. Montevideo, Oso Bar, 10.11.2022.

Barbot Mumbai IPA

Mist-niminen panimo ilmeisesti toimii Matuten yhteydessä takatiloissa, ilmankos heidän oluita paljon olikin valikoimassa. Toiseksi olueksi päädyin Barbotin olueen, 6,0 %, 48 IBU. Barbot näköjään sijaitsee satamakaupunki Colonia del Sacramentossa, jonka kautta Uruguayyn saavuin. Melkoisen kirkkaalta näyttää hämärässä. Maku on aika vaisu, yleistä hedelmäisyyttä bitterin tyyliin, kuivaa. Ei jälkimakua, ei juuri muutakaan. Mutta ei Sysilän peräänkuuluttamia mikrobiologisia ongelmia, joten kunnon tavaraa edelleen. Vaikka ei hedonismimittarilla korkealle kohonnutkaan. Montevideo, Matute, 10.11.2022.

Mist Doble IPA

Matute-niminen baari, 40 hanaa, ehkä Montevideon laajinta tarjontaa. Tupla-IPAn tuoksussa hieman diasetyyliä, mutta maku ok. Sitrusta löytyy, mutta ehkä vähän ohut dobleksi. Vahvuutta 7,8 % ja IBUja 72, joten rotevampaa menoa toivoisi. Jälkimakua ei mantereen tyyliin oikein irtoa. Montevideo, Matute, 10.11.2022.

Oliver Citra IPA

Baarimestaridaamin suositus, totta kai kokeilin. 6,7 %, 40 IBU. Aika kirkasta, kultainen, melko paljon hiilihappoa nyt. Maku kärsii, hedelmäisyys peittyy, mutta eihän tässäkään isompaa ongelmaa ole. Montevideo, Hey Chopp, 10.11.2022.

Hey Chopp Western IPA

Syötiin vahva myöhäinen lounas. Sitten ostosreissu Almacénin panimoon, ei näyttänyt kauppaa löytyvän, mutta kyseltäessä kylmähuone avautui ja kohtuullinen valikoima tölkkejä. Ostin neljä, enempää ei ehkä uskalla Argentiinan rajan yli ylittääkään. Satamassa läpivaluisu kamoille. Yllättävän pitkä kävely hotellilta itään Montevideon lupaavimmalle craft-alueelle, yli 2 km, hikinen sää ja lihaa mahassa. BeerBrosin baarin sisällä paksu poika karjui ”no servis”, joten uskottava oli ja poistuin paikalta. Hey Choppissa toimeliasta väkeä avaamassa baaria klo 18. Hyvää palvelua. Rocco-panimon IPAa ei ollut, päädyin sitten baarin omaan läntiseen IPAan. Ehkä oma panimokin, ehkä ei. Hieman samea, puhdas, sitruksinen. Kuivaa, mutta ei paljon jälkimakua. Silti taas oikein miellyttävää tavaraa. Montevideo, Hey Chopp, 10.11.2022.

BeerBros Doble IPA

Kaikki oluet tässä baarissa samannäköisiä. Kirkasta ja ruskeaa, hedelmäisyyttä, raikasta, pientä sivuvivahdetta. Katkeruutta on nyt jonkin verran. Onhan tämäkin aivan näppärää. Ehkä kiihtynyt sosiaalinen tilanne herrojen ja henkilökunnan kanssa vähensi muistiinpanoja. Montevideo, Ciudadela, 10.11.2022.