Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
lauantai 27. syyskuuta 2008
Laitilan Kievari Schwarz
Hieman makea, ei juuri humalaa, ei oikein paahteisuuttakaan, tuntuu aivan liian ohuelta. Tämä oli melkoinen pettymys, Vakka-Suomen schwarziin verrattuna huomattavasti vaisumpi. Maisteluolosuhteet eivät olleet ihanteelliset, asiaan on ehkä syytä palata jatkossa, mutta ei tämä hyvältä vaikuttanut. Oluthuone Leskinen, 26.9.2008.
1 kommentti:
Anonyymi
kirjoitti...
Valitettavasti minun pitää todeta sama, ohut litkumainen olut, ei oikein mitään mistä saisi kiinni. Ei humalaa, ei runkoa, ei makua, vain väriä ja makeutta.
1969 kuulee Creedence Clearwater Revival -yhtyeen kappaleen Proud Mary.
1970 näkee Gerd Müllerin tekevän jatkoajalla Länsi-Saksan voittomaalin Meksikon MM-kisojen neljännesfinaalissa hallitsevaa mestaria Englantia vastaan.
1973 lukee Raymond Chandlerin novellin Punainen tuuli (Red Wind).
1981 näkee Howard Hawksin elokuvan Rio Bravo.
1990 juo Samuel Adams Boston Lager -oluen.
2014 pienosakkaaksi Sonnisaari Panimoon.
2022 mukaan kiertolaispanimo Hagströmiin.
1 kommentti:
Valitettavasti minun pitää todeta sama, ohut litkumainen olut, ei oikein mitään mistä saisi kiinni. Ei humalaa, ei runkoa, ei makua, vain väriä ja makeutta.
En toista kertaa osta, edes kokeeksi.
Lähetä kommentti